METSEK blogit
Kohti rakastettua juhlaaMaanantai 13.11.2023 klo 11:50 - Mika-Matti Trogen Joulu on vuoden odotetuin juhla, joka saa ihmiset ympäri maailmaa pysähtymään, hiljentymään ja kokoontumaan yhteen perheidensä ja ystäviensä kanssa. Vaikka joulu on monille ensisijaisesti kristillinen juhla, sen juuret ulottuvat syvälle historiaan ja se on monissa kulttuureissa saanut erilaisia merkityksiä. Mutta mikä tekee joulusta niin erityisen, ja miten erilaiset kulttuurit ja perinteet vaikuttavat siihen, miten juhlaa vietetään eri puolilla maailmaa? Minulle joulu merkitsee aina pysähtymisen ja hiljentymisen aikaa. Jouluna eivät soi työpuhelimet ja ei tarvitse olla tavoitettavissa. Puhelimen voi oikeastaan jättää työpöydälle ja nauttia hiljaisuudesta. Joulu on minulle ainoa aika vuodesta, kun todella saa rauhoittua ja levätä. Käytän joulun ajan aina lepäämiseen ja keskityn vain läheisiin ihmisiin ja perheenjäseniin. Historialliset juuretJoulu juontaa juurensa useista eri kulttuurisista perinteistä ja uskonnoista. Ennen kuin kristinusko levisi Eurooppaan, monissa kulttuureissa juhlittiin talvipäivänseisausta – pimeimmän päivän ja valon voiton yötä yli. Esimerkiksi roomalaiset viettivät Saturnalia-juhlaa, joka oli omistettu sadonkorjuulle ja viljajumala Saturnukselle. Kun kristinusko alkoi levitä, monet näistä vanhoista perinteistä sulautuivat kristilliseen joulujuhlaan. Joulun sanotaan juhlistavan Jeesuksen syntymää, mutta tarkkaa päivämäärää ei mainita Raamatussa. Joulukuun 25. päivän valinta Jeesuksen syntymäpäiväksi saattaa olla yritys kristillistää jo olemassa olevia perinteitä ja juhlia. Joulu ei minulle ole koskaan ollut kovin uskonnollinen juhla. En ole joulukirkon vakiokävijä, mutta haaveena minulla on joskus osallistua jouluaaton jumalanpalvelukseen. Uskon sen olevan kaunis kokemus ja toki saattaa ensikerran jälkeen tarttua joulun perinteeksi myös minulle. Suomalainen jouluSuomessa joulu on vuosisatojen ajan ollut merkittävä juhla. Vanhat suomalaiset uskomukset ja perinteet ovat sekoittuneet kristinuskon tuomiin tapoihin. Esimerkiksi kodin koristelu havuilla ja kynttilöillä juontaa juurensa aikaan ennen kristinuskoa, kun uskottiin, että valo ja vihreys karkottavat pimeyden ja pahat henget. Nykyisin suomalaisille joulu on ennen kaikkea perheen yhteinen aika. Joulupöydässä nautitaan perinteisiä herkkuja kuten kinkkua, laatikoita ja rosollia. Joululahjojen antaminen ja saaminen on monelle tärkeä osa juhlaa, mutta vielä tärkeämpää on yhdessäolo, rauhoittuminen ja kiitollisuuden tunne. Joulu maailmallaVaikka joulu juhlitaan monissa maissa, sen merkitys ja tavat vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa joulu on vahvasti uskonnollinen juhla, jota vietetään messuilla ja kirkollisilla seremonioilla. Toisaalla, kuten Australiassa, joulu sijoittuu keskelle kesää, jolloin juhlaan liittyy piknikejä ja rantoja. Amerikkalaisessa kulttuurissa joulu on suuri kaupallinen juhla, joka alkaa jo marraskuun lopulla "Black Fridayn" myötä. Lahjat, koristeet ja musiikki täyttävät kodit ja kaupungit, ja monille joulu on ennen kaikkea ilon ja yhdessäolon juhla. Syvempi merkitysVaikka joulu on monille ensisijaisesti iloinen ja valoisa juhla, sen taustalla on syvempiä merkityksiä. Joulu muistuttaa meitä toivosta, rakkaudesta ja hyväntekeväisyydestä. Se on aika, jolloin monet ihmiset pysähtyvät miettimään elämänsä tarkoitusta ja sitä, mitä he voivat tehdä auttaakseen muita. Joulun sanoma hyvästä tahdosta ja rauhasta ei ole sidottu mihinkään tiettyyn uskontoon tai kulttuuriin. Se on universaali viesti, joka resonoi ihmisten sydämissä ympäri maailmaa. Rakkaimmat joulumuistoni liittyvät lapsuuteni jouluihin, jotka ovat juurtuneet muistoihini pysyvästi. Muista selvästi jouluaton tuoksun ja äitini valmistamat jouluateriat. Läheisten muistaminen on myös kuulunut perheeni joulurituaaleihin ja käymme vuosittain haudoilla muistamassa jo poistuneita läheisiämme. Kynttilämeri hautausmaalla on kaunis ja vaikuttava näky, se on nähtävä joka vuosi. Joulun merkitys on monimuotoinen ja monitahoinen, mutta sen ydin on yhteinen: se on aika, jolloin ihmiset kokoontuvat yhteen juhlimaan, jakamaan ja rakastamaan. Olipa kyseessä sitten uskonnollinen juhla, perheen yhteinen hetki tai mahdollisuus auttaa muita, joulu muistuttaa meitä ihmisen hyvyydestä ja siitä, että pimeimmänkin yön jälkeen valo voittaa aina. Jokainen meistä voi löytää joulusta oman merkityksensä ja tehdä siitä juhlan, joka heijastaa omia arvojamme ja perinteitämme. Mutta ennen kaikkea joulu muistuttaa meitä siitä, että yhdessä olemme vahvempia ja että rakkaus ja ystävyys ovat elämän suurimpia lahjoja. Tähän on hyvä päättää tämän kertainen blogi kirjoitukseni. Toivotan kaikille lukijoille rauhallista ja mukavaa joulua! |
Avainsanat: joulu, yhdistyslehti, järjestölehti, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, metsek, metsekgroup, mikatrogen, paino, taitto, graafinensuunnittelu |
Siniset Ritarit -lehti: Koulukiusaaminen on koko yhteiskunnan riesaTiistai 17.10.2023 klo 11:23 - Mika-Matti Trogen Koulukiusaamista on yritetty nujertaa Suomessa jo vuosia. Koulukiusaamisen ehkäisyyn suunnatuista toimenpiteistä, poliitikkojen juhlapuheista ja erilaisista kampanjoista huolimatta se ei ole kadonnut mihinkään. Päinvastoin, koulukiusaaminen kuuluu valitettavasti edelleen monen koululaisen arkeen koulussa, koulutiellä, internetissä ja kotona. Valitettavaa on myös se, että kiusaaminen on saanut yhä väkivaltaisempia muotoja. Mediassa on paljon karmeita tarinoita koulukiusattujen ja heidän läheisiensä kärsimyksistä, ja seuraukset pysyvät usein kiusatun mukana läpi elämän tai jopa lopettavat nuoren elämän. Hänet jätettiin myös tahallaan ulkopuolelle. Äiti ja tytär olivat epätoivoisia ja yrittivät Vakava ongelma, jonka edessä emme saa ummistaa silmiämmeKoulut ovat paikkoja, joissa lapsille ja nuorille opetetaan paitsi akateemisia taitoja, myös sosiaalisia taitoja, kuten yhteistyötä, empatiaa ja toisten kunnioittamista. Kuitenkin Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, koulukiusaaminen on iso ongelma, joka vaatii jatkuvaa huomiota, toimintaa ja ennaltaehkäisyä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan noin joka kymmenes peruskoululainen kokee kiusaamista Suomessa. Lukema on pysynyt melko vakaana viime vuosina, mutta se on edelleen huolestuttavan korkea. Erityisesti kyberkiusaaminen on noussut esiin uutena ja kasvavana haasteena. Kiusaamisen eri muotoja ja vaikutuksiaKiusaaminen voi ilmetä monissa eri muodoissa - fyysisenä, sanallisena, sosiaalisena tai jopa kyberkiusaamisena, joka tapahtuu digitaalisissa ympäristöissä. Vaikka kiusaamisen muoto voi vaihdella, sen vaikutukset ovat usein samankaltaisia: alentunut itsetunto, masennus, ahdistuneisuus ja jopa itsetuhoiset ajatukset. Suomi on ottanut useita askeleita koulukiusaamisen torjumiseksi. Yksi merkittävimmistä Lisäksi opettajien koulutuksessa painotetaan yhä enemmän sosiaalisen ilmapiirin merkitystä ja opettajille annetaan työkaluja kiusaamisen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. Kiusaamisen vastaisessa taistelussa on tärkeää, että koko kouluyhteisö - opettajat, oppilaat, vanhemmat ja muu henkilökunta - tekevät yhteistyötä. Kouluympäristön tulisi olla sellainen, jossa jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi. Vaikka Suomi on tehnyt merkittäviä edistysaskeleita koulukiusaamisen torjumisessa, ongelmaa ei ole todellakaan voitettu. On tärkeää, että yhteiskunta, koulut ja Digitalisaatio tuo uusia haasteitaVaikka teknologia on tuonut mukanaan monia mahdollisuuksia opetuksessa, se on myös avannut ovet uudenlaiselle kiusaamiselle. Kyberkiusaaminen on nimittäin anonyymimpää ja voi tapahtua milloin tahansa, minkä vuoksi sen torjuminen vaatii erityistä huomiota. On tärkeää, että kouluissa opetetaan digitaalista kansalaisuutta ja nettikäyttäytymistä, jotta nuoret oppivat käyttämään teknologiaa vastuullisesti. Voimme kaikki olla osa ratkaisuaKoulukiusaamisen torjunta ei ole vain opettajien tai vanhempien vastuulla. Jokainen meistä voi olla osa ratkaisua. Olipa kyse sitten pienistä teoista, kuten kaverin tukemisesta vaikeina aikoina, tai suuremmista aloitteista, kuten koulukiusaamisen vastaisten tapahtumien järjestämisestä, jokaisella teolla on merkitystä. Tulevaisuuden näkymätVaikka koulukiusaamisen torjunnassa on edelleen paljon työtä, on syytä olla toiveikas. |
Avainsanat: koulukiusaaminen, kiusaaminen, nuoret, lapset, sinisetritarit, poliisi, yhdistyslehti, järjestölehti, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, metsek, metsekgroup, mikatrogen, graafinensuunnittelu, paino |
Sydänten yhteys vuosituhansien takaaKeskiviikko 4.10.2023 klo 13:18 - Mika-Matti Trogen Meillä on aina ollut koira perheessä. Vanhempani ja koko perheeni ovat aina pitäneet koiraa yhtenä perheenjäsenenä. Koira on aina näytellyt isoa osaa elämäämme. Kotitalomme ulko-ovessa on kyltti, jossa lukee ”täällä asuu koira ja hänen palveluväkensä”. Me emme ole koskaan kouluttaneet koiria tai harrastaneet niiden kanssa mitään ulkoilua kummempaa. Jokainen koira on ollut omalla persoonallaan osa meitä ja omalla tavallaan soluttautunut osaksi perhettämme. Koiran ja ihmisen välinen side on yksi maailman vanhimmista ja syvimmistä kumppanuuksista. Se alkoi, kun ensimmäiset ihmiset alkoivat kesyttää villejä susia noin 20 000 - 40 000 vuotta sitten. Alun perin suhde perustui molemminpuoliseen hyötyyn: susi sai turvallisuuden ja ruoan, kun taas ihminen sai metsästysapulaisen ja vahdin. Kuitenkin ajan myötä tästä yhteistyöstä kehittyi jotain paljon syvempää ja merkityksellisempää. Tällä hetkellä minulla on noin kaksivuotias musta kääpiövillakoira Eetu. Kutsun häntä elämänkumppanikseni ja olemme yhdessä melkein aina ympäri vuorokauden. Eetu nukkuu sängyssäni ja on mukana lähes joka paikassa missä liikun. Harrastamme liikuntaa päivittäin ja meidän yhteiset metsälenkkimme ovat pitkiä. Eetu on aina lähdössä lenkille innoissaan, ja lenkkeilystä on tullut osa meidän päivittäistä arkeamme. Lähes aina aamumme alkaa suurilla suudelmilla. Kun Eetu huomaa, että heräsin, hän syöksyy heti antamaan märkiä kielisuudelmiaan. Hän ei tosin osaa erottaa antaako niitä suulle vai jopa silmälle, mutta emme ole siitä asiasta tehneet sen suurempaan numeroa, pääasia on railakkaat hyvän aamun toivotukset. Kuinka koirat lukevat meitä?Eetun kyky ymmärtää minun tunteitani ja eleitä on hämmästyttävä. Hän kykenee tulkitsemaan pienimpiäkin ilmeitäni ja käyttäytymisen muutoksia. Kun olen surullinen tai masentunut, hän saattaa hakeutua lähelleni tarjotakseen lohdutusta. Kun olen iloinen, hän jakaa iloni vilkkailla liikkeillä ja innokkailla haukahduksilla. Jotkut tutkimukset ovat jopa osoittaneet, että koirat voivat synkronoida omaa fysiologiaansa omistajiensa kanssa. Tämä tarkoittaa, että kun omistaja on rauhallinen ja rento, koira tuntee myös olonsa mukavaksi ja rauhalliseksi. Tämä kyky yhteensovittaa tunnetiloja osoittaa syvää yhteyttä ja ymmärrystä koiran ja ihmisen välillä. Kemian voima: Oksitosiini ja sydänten yhteysTiede on avannut ikkunan ymmärtääksemme, miksi koira ja ihminen tuntevat niin vahvaa sidettä toisiinsa. Kun koira ja ihminen katsovat toisiaan silmiin, molempien aivoissa vapautuu oksitosiinia, tunnetaan myös "rakkaushormonina". Tämä hormoni vahvistaa sidettä ja luo luottamuksen ja kiintymyksen tunteen. Oksitosiini ei vain vahvista kiintymystä, vaan myös edistää sosiaalista käyttäytymistä, empatiaa ja luottamusta. Tämä kemiallinen yhteys auttaa selittämään, miksi koirat ja ihmiset voivat muodostaa niin vahvoja ja kestäviä siteitä. Uskollisuus ja omistautuminen: Koiran ehtymätön rakkausEetun uskollisuus on vertaansa vailla. Hän ei tuomitse eikä jätä, vaikka mikä muuttuisi. Minulle koira on perheenjäsen, joka tarjoaa ehdotonta rakkautta ja tukea. Tämä lojaalius ei perustu vain vaistoon tai siihen, että hän on riippuvainen minusta ruoan ja suojan suhteen. Se perustuu syvälle juurtuneeseen rakkauteen ja kiintymykseen, joka on rakentunut yhteisen elämämme aikana. Kuinka koirat parantavat elämäämmeKoirien läsnäolo ei tuo mukanaan vain iloa ja seuraa, vaan se on myös osoittautunut terveysvaikutuksiltaan merkittäväksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että koiranomistajat ovat usein onnellisempia, stressaantuneempia ja fyysisesti aktiivisempia. Lisäksi koirat voivat auttaa lapsia kehittämään vastuuntuntoa ja empatiaa sekä vähentämään allergiariskejä. Yhteys, joka kestää aikaaUskon että Eetun ja minun väliseni suhde voi olla rikas ja syvä. Se ei ole vain kumppanuus; se on todellinen rakkaustarina, joka on kirjoitettu meidän kummankin sydämiimme. Eetu on tullut rinnalleni hyvinä ja huonoina aikoina, ja tämä side jatkuu, kun minkin annan hänelle rakkautta ja huolenpitoa, jonka hän ansaitsee. Tarinoita ja perinteitä ympäri maailmaaLäpi historian, koirat eivät ole vain olleet ihmisen rinnalla fyysisinä kumppaneina, vaan ne ovat myös olleet keskeisiä osia kulttuurissamme. Tarinoissa, legendoissa ja taiteessa koirilla on ollut tärkeä rooli. Esimerkiksi monissa kulttuureissa koirat nähdään vartijoina, sekä fyysisessä että henkisessä maailmassa. Ne ovat usein sijoitettu sankarien rinnalle tarinoissa, missä ne auttavat taisteluissa tai opastavat hahmoja heidän matkoillaan. Koira tulevaisuuden yhteiskunnassaVaikka koirat ovat olleet osa ihmisen historiaa tuhansia vuosia, niiden rooli yhteiskunnassamme kehittyy edelleen. Teknologian edetessä koiria käytetään monin uusin tavoin, esimerkiksi terapian, pelastustoiminnan ja jopa diagnostiikan alueilla. Niiden ainutlaatuista kykyä aistia ja reagoida ihmisen tunteisiin hyödynnetään yhä monipuolisemmin. Kuitenkin yksi asia pysyy muuttumattomana: syvä rakkaus ja kiintymys, joka virtaa ihmisen ja koiran välillä. Riippumatta siitä, kuinka maailma muuttuu ympärillämme, tämä yhteys säilyy ikuisesti. Opimme yhä koiristammeTutkijat jatkavat koirien käyttäytymisen, älykkyyden ja tunteiden tutkimista. Vaikka olemme jo oppineet paljon, on vielä paljon sellaista, mikä odottaa löytämistään. Jokainen koira on yksilö, ja jokaisella on oma tarinansa kerrottavanaan. Koiran ja ihmisen välinen suhde on jatkuvasti muuttuva ja syvenevä, ja meillä on paljon opittavaa näistä uskollisista ystävistämme. Arvostus jokapäiväisessä elämässäKun otamme hetken ja pysähdymme arvostamaan koiran ja ihmisen välistä suhdetta, voimme todella ymmärtää sen syvyyden ja merkityksen. Koirat ovat paljon enemmän kuin lemmikkejä; ne ovat ystäviä, perheenjäseniä ja opettajia. Niiden kautta voimme oppia paljon itsestämme ja siitä, millaista on elää täysin läsnä olevassa hetkessä, rakastaa ehdoitta ja löytää iloa yksinkertaisista asioista. Jokainen päivä koiran kanssa on lahja, ja meidän tulee kunnioittaa ja arvostaa sitä syvää yhteyttä, jonka olemme niiden kanssa muodostaneet. Luopumisen tuskaPerheeni on joutunut kohtaamaan koiran kuoleman useaan kertaan. Kokemukseni mukaan kuolema ja luopuminen ovat erittäin surullinen ja vaikea tapahtuma, jota mielestäni voi verrata ihan minkä vaan perheenjäsenen poismenoon. Kun koiralla on erityinen paikka meidän sydämissämme, menetys aiheuttaa monenlaisia tunteita, kuten surua, kaipausta, yksinäisyyttä ja jopa syyllisyyttä tai katkeruutta. Jokainen ihminen käsittelee surua omalla tavallaan, ja on tärkeää antaa itselleen aikaa surra ja muistella lemmikkiä rakkaudella. Suurta rakkauttaOmat vanhempani ovat eläneet viimevuodet ilman koiraa. Kun heidän viimeisin koiransa menehtyi, he päättivät olla hankkimatta enää uutta koiraa. Syy päätökseen oli yksinomaan se, että heidän oma terveydentilansa ja ikä on sellainen, että on liian iso riski siihen, että koira jää yksin, jos heille tapahtuu jotakin. Mielestäni tämän kaltainen päätös on sitä suurinta rakkautta koiria kohtaan. |
Avainsanat: Poliisikoira, Avustajakoira, Opaskoira, , Koira, Rakkaus, Lapset, Ystävä, Printmix, Suomen Myyntimediat, METSEK Group, Mika Trogen, Mika-Matti Trogen |
Joukkueurheilun merkitys vammaiselle henkilölle voi olla suuriTiistai 19.9.2023 klo 15:27
Vammaisuus ei rajoita vain fyysisesti, vaan se voi vaikuttaa myös henkilön sosiaaliseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin. Yhä useammat vammaiset henkilöt ovat löytäneet voimaa ja tukea osallistumalla erilaisiin joukkueisiin ja yhteisöihin. Tässä artikkelissa tutkimme, miksi joukkueen merkitys vammaiselle henkilölle voi olla niin suuri ja miten se vaikuttaa heidän elämänlaatuunsa. Yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuusVammaisille henkilöille joukkueet tarjoavat mahdollisuuden tuntea kuuluvansa osaksi jotakin suurempaa. Yhteiset tavoitteet ja jaetut kokemukset luovat vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen, joka voi auttaa lievittämään sosiaalista eristyneisyyttä ja yksinäisyyttä. Itsetunnon ja itseluottamuksen vahvistuminenJoukkueen jäsenyys voi auttaa vammaisia henkilöitä vahvistamaan omaa itsetuntoaan ja itseluottamustaan. Onnistumiset ja yhdessä koetut haasteet voivat lisätä henkilön uskoa omiin kykyihinsä, mikä heijastuu myös muilla elämänalueilla. Liikunnan ja aktiivisuuden edistäminenMonet vammaiset henkilöt voivat hyötyä liikunnasta ja aktiivisesta elämäntavasta. Sosiaalisten taitojen kehittyminenJoukkueet tarjoavat mahdollisuuden harjoitella ja kehittää erilaisia sosiaalisia taitoja, kuten vuorovaikutusta, tiimityötä ja konfliktien ratkaisua. Nämä taidot ovat arvokkaita paitsi joukkueen sisällä, myös yleisesti elämässä selviytymisessä. Esteiden voittaminen ja empowermentVammaisille henkilöille joukkueen merkitys ulottuu usein myös esteiden voittamiseen ja empowermentiin. Joukkueen jäsenyys tarjoaa mahdollisuuden todistaa omat kyvyt ja näyttää, että vammaisuus ei määritä heidän potentiaaliaan. Tämä voi inspiroida muita vammaisia henkilöitä uskomaan itseensä ja tavoittelemaan omia unelmiaan rohkeammin. Vertaistuki ja kokemusten jakaminenJoukkueet luovat luontevan foorumin vertaistuelle ja kokemusten jakamiselle. Vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus keskustella samankaltaisista haasteistaan ja voitoistaan muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Tämä luo ainutlaatuisen yhteisön, jossa ymmärrys ja tuki ovat vahvoja. Yhteiskunnallinen muutos ja tietoisuuden lisääminenJoukkueet voivat myös edistää yhteiskunnallista muutosta ja lisätä tietoisuutta vammaisuudesta. Osallistuminen erilaisiin tapahtumiin ja kilpailuihin voi herättää huomiota vammaisten henkilöiden kyvykkyyksiin ja saada yhteiskunnan pohtimaan ennakkoluulojaan ja rajoitteitaan. Monimuotoisuus ja inklusiivisuusJoukkueet voivat edistää monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta yhteiskunnassa. Kun vammaiset ja ei-vammaiset henkilöt työskentelevät yhdessä samassa joukkueessa, se luo tilaisuuden oppia toisiltaan ja murtaa stereotypioita. Tämä edistää ymmärrystä ja yhteistyötä eri taustoista tulevien ihmisten välillä. Tulevaisuuden mahdollisuudetVammaisten henkilöiden joukkuetoiminalla on potentiaalia kasvaa ja kehittyä tulevaisuudessa. Uusien teknologisten innovaatioiden ja yhteisöllisten verkostojen avulla joukkueet voivat laajentaa vaikutustaan ja tarjota entistä monipuolisempia mahdollisuuksia vammaisille ihmisille. LopuksiJoukkueen merkitys vammaiselle henkilölle on syvällinen ja monipuolinen. Se vaikuttaa paitsi yksilön hyvinvointiin, myös yhteisön rakentamiseen, tietoisuuden lisäämiseen ja yhteiskunnalliseen muutokseen. Vammaiset henkilöt voivat löytää voimaa, inspiraatiota ja yhteenkuuluvuutta osallistumalla erilaisiin joukkueisiin, mikä edistää heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan ja osallisuuttaan yhteiskunnassa. |
Avainsanat: joukkueurheilu, yhteisöllisyys, yhteenkuuluvuus, järjestölehti, yhdistyslehti, vammaisliikunnanilo, vammaisliikunta, printmix, printmixoy, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, printmixkokemuksia, metsek, metsekgroup, paino, lehti |
Nettikirjoittelu on kasvanut räjähdysmäisestiTiistai 29.8.2023 klo 13:10 - Mika-Matti Trogen Internetin kehittyminen ja yleistymisen myötä ihmiset ovat saaneet mahdollisuuden osallistua aktiivisesti erilaisiin verkkokeskusteluihin. Sosiaalisen median alustat, blogit, keskustelufoorumit ja sähköposti ovat kaikki välineitä, joilla kuka tahansa voi ilmaista mielipiteensä ja ajatuksensa verkossa. Tämä on tuonut mukanaan monia positiivisia asioita, kuten laajemman keskustelun, tiedon jakamisen ja yhteisöllisyyden lisääntymisen. Kunnianloukkaus
Kunnianloukkaus on oikeudellinen käsite, joka koskee ihmisten maineen ja kunnian loukkaamista. Se voi tapahtua monilla eri tavoilla, kuten väärän tiedon levittämisen, valheiden julkaisemisen tai loukkaavien kommenttien tekemisen. Useimmissa maissa on lakeja, jotka suojaavat yksilöiden mainetta kunnianloukkaukselta. Nämä lait kattavat myös nettikirjoittelun, ja siksi on tärkeää ymmärtää niiden perusteet. Kunnianloukkaus Verkossa
Nettikirjoittelussa kunnianloukkaus voi ilmetä monin eri tavoin. Yksi yleinen esimerkki on henkilökohtaisten hyökkäysten tekeminen toisia kohtaan sosiaalisen median kommenttiosioissa. Tämä voi vahingoittaa ihmisten mainetta ja aiheuttaa emotionaalista kärsimystä. Lisäksi väärän tiedon levittäminen verkossa voi nopeasti levitä ja vahingoittaa yksilön tai yrityksen mainetta. Vastuullinen nettikirjoittelu
Vaikka internet tarjoaa vapauden ilmaista mielipiteensä, on tärkeää harjoittaa vastuullista nettikirjoittelua. Jokaisella meistä on vastuu siitä, mitä kirjoitamme verkossa, ja siitä, miten sanamme voivat vaikuttaa muihin. Vastuullinen nettikirjoittelu tarkoittaa keskustelun käymistä asiallisesti, kunnioittavasti ja toisia ihmisiä kuunnellen. Se tarkoittaa myös sitä, että meidän tulisi varmistaa, että jakamamme tiedot ovat totuudenmukaisia ja luotettavia. Oikeudelliset seuraamukset
Jos syyllistyt kunnianloukkaukseen verkossa, saatat joutua oikeudellisiin seuraamuksiin. Nämä seuraamukset voivat vaihdella vakavuudeltaan ja voivat sisältää sakkorangaistuksia, vahingonkorvauksia ja jopa vankeusrangaistuksia joissakin tapauksissa. Siksi on äärimmäisen tärkeää olla tietoinen omista teoistamme ja pitää mielessä vastuullisen nettikirjoittelun periaatteet. EnnaltaehkäisyKunnianloukkausten ennaltaehkäisyyn on useita keinoja. Yksi niistä on harkita huolellisesti ennen kuin julkaisee jotain verkossa. Toinen on tietää omat oikeutensa ja velvollisuutensa internetissä. Lisäksi on tärkeää olla valmis keskustelemaan erimielisyyksistä rakentavasti ja yrittää ratkaista konfliktit rauhanomaisesti. Nettikirjoittelun tulevaisuusKun digitaalinen viestintä jatkaa kasvuaan, on tärkeää pohtia sen tulevaisuutta ja haasteita. Yksi merkittävä haaste on vihapuheen lisääntyminen verkossa. Vihapuhe voi johtaa kunnianloukkauksiin ja jopa fyysiseen väkivaltaan. Toinen haaste on tiedonvälityksen luotettavuus, kun valeuutiset ja salaliittoteoriat leviävät nopeasti verkossa. Tulevaisuudessa on tarpeen kehittää parempia työkaluja ja käytäntöjä kunnianloukkausten ja vihapuheen estämiseksi verkossa. Tämä voi sisältää tehokkaampaa moderointia sosiaalisen median alustoilla, lainsäädännön päivittämistä vastaamaan digitaalisen aikakauden tarpeita sekä lisää koulutusta digitaalisen median lukutaidosta ja vastuullisesta nettikirjoittelusta. YhteenvetoNettikirjoittelusta ja kunnianloukkauksesta keskustelu on tärkeää, kun digitaalinen viestintä jatkaa kasvuaan. On olennaista ymmärtää sekä oikeudelliset että moraaliset näkökulmat näissä kysymyksissä ja pyrkiä luomaan turvallisempi ja vastuullisempi verkkoympäristö kaikille käyttäjille. Tämä vaatii yhteiskunnan, teknologiayritysten ja yksilöiden yhteistyötä, jotta voimme saavuttaa tasapainon ilmaisunvapauden ja vastuullisuuden välillä verkossa. |
Avainsanat: printmix, printmixoy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu, huijaus, rikos, huijarit |
Lasten suojatieonnettomuudet on vakava huolenaiheMaanantai 31.7.2023 klo 13:09
Suojatie on tarkoitettu turvalliseen tienylitykseen ja se on merkittävä asia puhuttaessa lasten liikenneturvallisuudesta. Valitettavasti lasten suojatiellä tapahtuvat onnettomuudet ovat yhä liian yleisiä ja aiheuttavat usein vakavia seurauksia. Tässä artikkelissa tarkastelemme lasten suojatien onnettomuuksien problematiikkaa, niiden syitä ja keinoja parantaa lasten turvallisuutta suojateillä. OnnettomuustilastotTilastojen mukaan lasten suojatien onnettomuudet ovat vakava huolenaihe. Suomessa tapahtui viime vuonna lukuisia onnettomuuksia, joissa lapset loukkaantuivat tai kuolivat suojatietä ylittäessään. Näitä onnettomuuksia aiheuttivat pääasiassa autoilijoiden laiminlyönnit pysähtymisvelvollisuudessaan suojatien edessä sekä lasten oma huolimattomuus liikenteessä. Onnettomuuksien syitä ja tekijöitäLasten suojatien onnettomuudet johtuvat monista tekijöistä, ja ne voivat tapahtua eri osapuolten huolimattomuuden tai virheellisen toiminnan seurauksena. Joitakin yleisiä syitä lasten suojatien onnettomuuksiin ovat: Havainnointivirheet: Sekä autoilijat että lapset voivat tehdä havainnointivirheitä suojatiellä. Autoilijoiden tulee olla erityisen tarkkaavaisia havaitessaan lapsia suojatiellä ja antaa heille etuajo-oikeus. Lapset puolestaan saattavat olla liian kiireisiä tai innostuneita ylittämään tien ilman asianmukaista varovaisuutta. Nopeus ja etäisyys: Autoilijoiden liian suuri nopeus tai riittämätön etäisyys suojatien lähestyessä lisäävät onnettomuusriskiä. Nopeusrajoitusten noudattaminen ja riittävä etäisyys suojatielle mahdollistavat riittävän pysähtymisajan lapsille. Heikko näkyvyys: Huonot sääolosuhteet, pimeys tai esteet voivat heikentää näkyvyyttä suojatiellä. Lapset voivat olla vaikeasti havaittavissa, mikä lisää riskiä onnettomuuksille. Valaistuksen parantaminen suojateillä ja heijastinten käyttö auttavat par antamaan paremman näkyvyyden ja varoittamaan autoilijoita lähestyvistä jalankulkijoista. Koulutuksen puute: Lasten liikenneturvallisuuskoulutuksen puute voi johtaa virheelliseen toimintaan suojatiellä. On tärkeää tarjota lapsille ja heidän vanhemmilleen kattavaa liikennekasvatusta ja koulutusta suojatien turvallisesta ylittämisestä. Koulujen, vanhempien ja paikallisten yhteisöjen tulisi tehdä yhteistyötä tällaisen koulutuksen tarjoamiseksi. Turvallisuuden edistäminen suojateilläLasten suojatien onnettomuuksien vähentämiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka sisältää seuraavia toimenpiteitä: Liikennekasvatus ja tiedotus: Lasten tulisi saada perusteellinen koulutus suojatien turvallisesta käytöstä ja liikennesäännöistä. Vanhempien, koulujen ja muiden sidosryhmien tulisi myös osallistua tiedotuskampanjoihin, jotka korostavat suojatien turvallista ylittämistä. Infrastruktuurin parantaminen: Suojateitä tulisi suunnitella ja rakentaa lasten tarpeet huomioon ottaen. Hidasteiden ja esteiden sijoittaminen suojateiden läheisyyteen voi auttaa hidastamaan autojen nopeuksia ja parantaa näkyvyyttä. Valaistuksen parantaminen ja liikennemerkkien selkeys ovat myös tärkeitä. Valvonta ja seuraamukset: Poliisin aktiivinen valvonta suojateiden läheisyydessä voi toimia pelotteena ja muistuttaa autoilijoita pysähtymisvelvollisuudestaan. Roolimallina toimiminen: Aikuisilla on tärkeä rooli lasten liikenneturvallisuuden edistämisessä. Heidän tulisi toimia hyvänä esimerkkinä ja osoittaa oikeat liikennekäyttäytymisen mallit suojatien ylittämisessä. Teknologian hyödyntäminen: Teknologian kehittyminen tarjoaa mahdollisuuksia parantaa lasten turvallisuutta suojateillä. Älykkäät liikennejärjestelmät ja jalankulkijoiden varoitusjärjestelmät voivat auttaa havaitsemaan lapsia suojatiellä ja varoittamaan autoilijoita heidän läsnäolostaan. Onnettomuuksien vähentäminen vaatii yhteistyötäKoulujen tulisi ottaa liikenneturvallisuus osaksi opetussuunnitelmaansa ja tarjota säännöllistä liikennekasvatusta oppilailleen. Koulujen henkilökunnan ja vanhempien tulisi tehdä yhteistyötä ja järjestää tiedotustilaisuuksia, kampanjoita ja harjoituksia, jotka keskittyvät suojatien turvalliseen ylittämiseen. Vanhempien tulisi osallistua aktiivisesti lastensa liikenneturvallisuuden edistämiseen. Heidän tulisi opettaa lapsilleen oikeaa suojatien käyttäytymistä ja varmistaa, että lapset ymmärtävät liikennesäännöt ja riskit. Vanhempien tulisi myös kannustaa ja valvoa lastensa liikenneturvallista käyttäytymistä. Jatkuvan tutkimuksen avulla voidaan kehittää entistä parempia menetelmiä ja ratkaisuja lasten suojatien onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Tutkimuksen avulla voidaan tunnistaa riskitekijät, arvioida toimiviksi havaittuja toimenpiteitä ja kehittää uusia innovaatioita turvallisemman liikenneturvallisuuden takaamiseksi. Liikenneturvallisuudesta tiedottaminen ja tiedostamisen lisääminen ovat avainasemassa. Mediassa, sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa tiedotuskampanjoissa tulisi korostaa lasten suojatien turvallisen ylittämisen merkitystä ja antaa konkreettisia vinkkejä turvalliseen käytökseen. Lasten suojatien onnettomuuksien vähentäminen vaatii jatkuvaa sitoutumista ja yhteistyötä kaikilta osapuolilta. Autoilijoiden, jalankulkijoiden, vanhempien, koulujen, paikallisyhteisöjen ja viranomaisten on tehtävä yhteistyötä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Vain kaikkien osapuolten aktiivinen panos ja sitoutuminen voivat vähentää lasten suojatien onnettomuuksia. LopuksiOn tärkeää korostaa, että lasten suojatien onnettomuuksien ehkäiseminen on jatkuva prosessi, joka vaatii jatkuvaa tiedotusta, valvontaa, koulutusta ja tiedostamista. Autoilijoiden tulee olla tarkkaavaisia suojateiden lähestyessä ja noudattaa pysähtymisvelvollisuuttaan. Jalankulkijoiden, erityisesti lasten, tulee oppia oikea tapa ylittää suojatie ja olla tarkkaavaisia liikenteessä. Vanhempien, koulujen ja yhteisöjen on tehtävä yhteistyötä ja tarjottava liikenneturvallisuuskoulutusta lapsille. Vain näin voimme luoda turvallisemman ympäristön lapsille suojatien ylittämiseen ja vähentää lasten suojatiellä tapahtuvia onnettomuuksia. Tämä kirjoitus on julkaistu Liikkuvan Poliisin Perinneyhdistys ry:n Viesti -lehdessä. |
Avainsanat: suojatie, onnettomuus, onnettomuudet, liikenneturvallisuus, liikkuvapoliisi, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, metsekgroup, metsek, mikatrogen, järjestölehti, yhdistyslehti |
On tärkeää rentoutua lomalla!Maanantai 17.7.2023 klo 13:40 Loma-ajat ja rentoutuminen ovat tärkeitä elementtejä terveellisen ja tasapainoisen elämän kannalta. Nykypäivän kiireisessä maailmassa on entistä tärkeämpää pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Loma-ajat tarjoavat mahdollisuuden irtautua arjen kiireistä ja antavat meille tilaisuuden rentoutua ja palautua. Loman aikana on tärkeää unohtaa työasiat hetkeksi ja keskittyä itseensä. On hyvä luoda selkeä raja työn ja vapaa-ajan välille. Tämä auttaa vähentämään stressiä ja antaa tilaa levätä ja rentoutua. Loma tarjoaa mahdollisuuden tehdä asioita, joita arjen kiireessä ei ehkä ehdi tai jaksa tehdä. Voit lähteä matkalle uusiin maisemiin, viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa, harrastaa omia kiinnostuksen kohteita tai vain nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta. Rentoutuminen ei kuitenkaan rajoitu pelkästään loma-aikoihin. Se on tärkeää myös arjessa, jotta jaksamme paremmin. Renotutumiseen voi kuulua erilaisia aktiviteetteja, kuten meditointia, joogaa, lukemista, musiikin kuuntelua tai kävely luonnossa. Jokaisella on oma tapansa rentoutua, ja on tärkeää löytää ne juuri itselle sopivat keinot. Loman ja rentoutumisen hyödyt ulottuvat pidemmälle kuin pelkkään hetkelliseen hyvään oloon. Ne edistävät myös terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Stressin vähentyessä ja mielen rauhoittuessa kehomme voi palautua paremmin ja saada enemmän energiaa. Rentoutuminen auttaa myös lisäämään luovuutta ja keskittymiskykyä sekä parantamaan unen laatua. Loma-ajat ja rentoutuminen on investointi omaan hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Vaikka arki saattaa välillä tuntua kiireiseltä ja lomat ovat pitkän matan päässä, voimme silti ottaa pieniä rentoutumishetkiä päivittäin. Pienetkin tauot arjen keskellä voivat tehdä suuren eron jaksamisessa ja hyvinvoinnissa. Loman aikana on myös tärkeää löytää tasapaino aktiivisen teemisen ja lepäämisen välillä. Vaikka olisi houkuttelevaa täyttää päivät jatkuvalla menolla, meidän on annettava kehollemme ja mielellemme aikaa levätä. Hyvä uni, terveellinen ravinto ja riittävä liikunta ovat tärkeitä osatekijöitä loma-ajan hyödyntämisessä. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että loma-ajat voivat olla erilaisia eri ihmisille. Jotkut saattavat kaivata hiljaista aikaa yksinään, kun taas toiset nauttivat sosiaalisista tapahtumista ja ryhmäaktiviteeteista. On tärkeää kuunnella omia tarpeitaan ja luoda loma, joka sopii juuri itselle. Tutkimukset osoittavat, että ne työntekijät, jotka ottavat säännöllisesti lomia ja pitävät huolta rentoutumisestaan, ovat tuottavampia, luovempia ja motivoituneempia. Loma-ajat antavat meille mahdollisuuden palata töihin virkeänä ja energisenä, valmiina kohtaamaan uusia haasteita. |
Avainsanat: rentoutuminen, kesä, loma, kesäloma, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, metsek, metsekgroup, yhdistyslehti, järjestölehti, paino, mikatrogen |
Liikunnalla ja urheilulla on suuri merkitys vammaiselle henkilölleTorstai 22.6.2023 klo 12:46
Paraurheiluun kaivataan uusia tähtiäKansainvälisesti paraurheilun taso kehittyy jatkuvasti ja se luo haasteita pienelle maallemme. Suomi on ollut asukaslukuun suhteutettuna huippu-urheilussa loistavasti menestynyt valtio, mutta jotta tulevaisuudessa voimme edelleen jatkaa menestystarinaa, suomesta pitää löytyä uusia tähtiä nykyisten urheilijoiden paikoille. Tämänkin vuoksi on äärettömän tärkeää kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan ja mukaan urheilun maailmaan. Liikunnan positiiviset vaikutuksetLiikunnalla on paljon positiivisia vaikutuksia jokaisen ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Liikunta parantaa unenlaatua, kognitiivisia kykyjä kuten muistia sekä parantaa elämänlaatua. Se auttaa myös stressinhallinnassa. Noin 20–25 % Suomen väestöstä kuuluu erityisliikunnan piiriin. Erityisliikunnalla on positiivisia vaikutuksia henkilön voimaan, tasapainoon, rohkeuteen, ryhmätyöskentelytaitoihin, itseluottamukseen. Mukaan liikkumaanEsimerkiksi positiivinen palaute ja konkreettiset palkinnot tukevat ja motivoivat liikkumaan. Liikunnan kautta henkilö voi muun muassa löytää vahvuuksiaan, kokea onnistumisen kokemuksia ja tuntea olevansa osa yhteisöä. Yhteisöllisyys on usein äärettömän tärkeä asia vammaiselle henkilölle. Yhteiset kokoontumiset tai harjoitukset ovat usein vammaisen henkilön viikon kohokohta. Ei voida korostaa liikaa liikunnan merkitystä vammaisille henkilöille. Liikunnalla on iso merkitys kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. On tärkeää tukea, kannustaa ja ohjata heitä erilaisiin liikuntapalveluihin. Liikunnan terveysvaikutukset tulisi tunnistaa ja liikuntapalveluiden esteettömyyteen tulisi panostaa. Vähän liikkuvien henkilöiden kohdalla on hyvä muistaa, että hyvinkin pienet lisäykset liikunnan määrään, ovat terveyden kannalta merkityksellisiä. Usein liikunnan kokemuksellisuus ja elämyksellisyys tuottavat paljon mielekkyyttä ja jokainen pieni myönteinen muutos auttaa eteenpäin. Lapset ja nuoretKouluikäisten lasten ja nuoreten tulisi liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä, niin että vähintään puolet tuosta ajasta pitäisi kertyä yli kymmenen minuutin reippaista jaksoista, jotka nostavat sykettä ja saavat aikaan hengästymistä. Vastaavasti kouluikäisten lasten tulisi välttää yli kahden tunnin yhtämittaisia istumajaksoja. Liikkumisen vähyys ja ylipaino heikentävät fyysistä suorituskykyä mikä voi kielteisesti vaikuttaa etenkin lasten ja nuorten kokonaismotoriikkaan. On tärkeää pitää mielessä, että fyysisesti aktiivisen elämäntavan oppiminen alkaa jo varhaislapsuudessa – mitä enemmän lapsi on tottunut liikkumaan, sitä enemmän hän myös liikkuu aikuisuudessa. Liikunta edistää lasten fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä kehitystä. Erityisesti murrosikäisten päivittäisiin liikunta-annoksiin kannattaa kiinnittää huomiota: murrosiässä, yläasteella liikunnan harrastaminen vähenee voimakkaasti. AikuisetAikuisten tulisi harrastaa liikuntaa kaksi ja puolituntia viikossa tai reilun tunnin viikossa hölkäten tai vastaavalla tavalla sykettä ja rasittavuutta nostaen. Jotta liikunta edistäisi terveyttä, liikuntatuokiot voidaan pilkkoa pienempiin osiin, mutta kuitenkin niin, että yhtäjaksoista liikuntaa ei koostuisi alle kymmenen minuuttia pienemmistä pätkistä. Kestävyysliikunnan lisäksi lihaskuntoa ei saisi unohtaa. Lihaksia pitäisi rasittaa vähintään kahdesti viikossa. Jos halutaan parantaa merkittävästi kuntoa ja ehkäistä kroonisia tauteja ja mahdollisesti estää lihomista, liikuntaa pitäisi harrastaa tuplaten enemmän aikaisemmin mainitusta. Lehden tuottaminenPrintmix hoitaa Vammaisliikunnan Ilo Ry:n julkaisun graafisen suunnittelun, taittotyöt, painamisen, postituksen. Samaan yhtiöön kuuluva Suomen Myyntimediat suorittaa tärkeän kannatusilmoituksien myynnin ja mainoksien valmistamisen. Kannatusilmoituksien myynnillä katetaan iso osa turnauksesta aiheutuvista kustannuksista ja hienolla painetulla lehdellä on suuri merkitys osallistujille ja yhdistyksen jäsenille. ”Olemme tehneet heidän kanssaan monta vuotta Siipirikot-lehteä (ent. Blue Stars) ja jatkossa tulemmekin tekemään julkaisua, ”Vammaisliikunan ILO” -nimellä, joka laajemmin käsittelee eri vammaisurheilulajeja, sekä vammaisliikuntaa, sekä kertoo enemmän itse urheilijoista erilaisten henkilökuva-juttujen kautta. Printmix tulee osallistumaan myös toimituksellisen aineiston tekemiseen ja uskon, että sitä kautta saamme paljon laajemmin ja monipuolisemmin kerrottua vammaisurheilusta, vammaisurheilijoista ja vammaisliikunnan koko kirjosta.” ”Vammaisliikunnan ILO ry:n hallitus koostuu alkuvaiheessa Suomen Vammaisjalkapallo ry:n ja Finnish Disabled Golfers (FDG) ry:n edustajista. Lisäksi mukana on henkilöitä, joilla on pitkä tausta vammaisurheilun ja -liikunnan parissa”, Siikonen päättää. |
Avainsanat: vammaisliikunnanilo, vammaisurheilu, vammaisliikunta, liikunta, urheilu, printmix, printmixkokemuksia, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, metsek, metsekgroup, printmixoy, järjestölehti, yhdistyslehti, mikatrogen |
VIRVE SM-turnaus 20 vuotta!Keskiviikko 14.6.2023 klo 14:27 - Mika-Matti Trogen VIRVE SM 2023 tuo yhteen yhteiskuntamme turvallisuuden kulmakivet jo 20. kerran. Juhlakilpailu pelataan Helsingissä 31.8.2023. Lajina on suosittu Beach volley, jota on pelattu vuosien aikana sekä sisähallissa että ulkokentillä. Kilpailuun voi osallistua joukkueet pelastuslaitoksilta, puolustusvoimilta, poliisista, rajavartiolaitokselta, tullilta, rikosseuraamuslaitokselta ja hätäkeskuslaitokselta. Ensimmäinen turnaus järjestettiin Hollolassa vuonna 2004Jo perinteeksi muodostunut kilpailu on järjestetty kerran vuodessa ja ensimmäinen VIRVE SM -turnaus järjestettiin Hollolassa vuonna 2004. Sen jälkeen turnaus on järjestetty Vaasassa, Eurassa, Hyvinkäällä, Porissa, Helsingissä, Jyväskylässä ja Vantaalla. Osassa turnaus on järjestetty vain kerran ja joillakin paikkakunnilla useita kertoja. Erityisesti Eura ja Jyväskylä ovat olleet mieluisia turnauspaikkakuntia ja siellä turnaus on järjestetty jo monta kertaa. Kilpailijoita turnauksessa on ollut vuosien aikana vaihdellen 170–60 pelaajaan. Mitaleista taistellaan kolmessa eri sarjassa. Mukana on miesten-, naisten- ja kuntosarjat. Kuntosarja on suosituin Vuosien aikana ehdottomasti suosituin on ollut kuntosarja, jossa on parhaimmillaan ollut mukana jopa 37 joukkuetta. Viime vuoden mestarit olivat naisten sarjassa Sanna Lautamatti ja Helvi Seppänen (Poliisi), miesten Sarjassa Antti Hyvönen ja Miikka Putkonen (Pelastuslaitos) ja harrastesarjassa Tikkakosken Pommittajat -joukkue (Puolustusvoimat). Yhteiset kilpailut ovat tärkeitä Viranomaiset tekevät nykypäivänä yhteistyötä monessa muodossa ja monien eri tahojen kanssa. Hyvän yhteistyön ansiosta on helpompi päästä tavoiteltuihin päämääriinVIRVE SM- turnauksen tapaiset viranomaisten yhteiset tapahtumat ovat mainio mahdollisuus vahvistaa jo olemassa olevaa viranomaisten yhteistyötä. Hyvän yhteistyön ansiosta on helpompi päästä tavoiteltuihin päämääriin ja menestyä eri osa-alueilla. Moniin yhteiskuntamme ongelmiin tarttuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Yhteistyön kehittäminen viranomaisten kanssa hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi on ensiarvoisen tärkeää. Yhteisessä VIRVE SM -turnaus tapahtumassa on mainio mahdollisuus tavata oman ja muiden alojen viranomaisia ja vaihtaa esimerkiksi ajatuksia ammatillisessa mielessä. Urheilun merkitysEsimerkiksi poliisina työskentelevien on jatkuvasti pidettävä huolta omasta työkunnosta niin fyysisessä, kuin psyykkisessä mielessä. Säännöllinen liikunta ja yhteiset urheilu tapahtumat auttavat ylläpitämään näitä tärkeitä ominaisuuksia. Pitkäjänteinen liikunta edistää työhovinvointia ja näin hyvinvointi kohdistuu esimerkiksi henkilöstöön, työyhteisöön, työprosesseihin tai johtamiseen. Työhyvinvoinnilla on merkittävä myönteinen yhteys työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen, sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin. Kuntoliikunnassa keskitytään tavoittelemaan parempaa suorituskykyä eli kuntoa tai vaihtoehtoisesti ylläpitämään vanhaa, aikaisemmin hankittua kuntoa. Tavoitteet voivat olla hapenkuljetuselimistön kunnon eli kestävyyden, lihaskunnon tai liikkuvuuden parantaminen tai kaikkien edellä mainittujen kunto-ominaisuuksien kehittäminen. Suorituskykyyn kuuluu myös tasapaino ja koordinaatio. Liikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat Liikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat ja ne vaikuttavat usealla eri tavalla. Liikunta vaikuttaa myönteisesti viranomaisiin fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Liikunta auttaa merkittävästi ennaltaehkäisemään useita sairauksia. Myös masennukseen sairastuminen ja masennusten oireiden saannin todennäköisyys vähenee säännöllisellä liikunnalla. Julkaisun tuottaminenPrintmix on ollut turnauksen yhteistyökumppanina vuodesta 2009 alkaen. Lähes 15 vuoden ajan yhtiö on hoitanut tapahtuman käsiohjelma julkaisun graafisen suunnittelun, taittotyöt, painamisen, postituksen. Samaan yhtiöön kuuluva Suomen Myyntimediat suorittaa tärkeän kannatusilmoituksien myynnin ja mainoksien valmistamisen. Kannatusilmoituksien myynnillä katetaan iso osa turnauksesta aiheutuvista kustannuksista ja hienolla painetulla lehdellä on suuri merkitys osallistujille ja yhdistyksen jäsenille. ”Toivotan jo teini iän ylittäneelle Virve SM-turnaukselle onnea ja menestystä myös tulevina vuosina” toivottaa toimitusjohtaja Mika-Matti Trogen. |
Avainsanat: virve, virvesm, pelastuslaitos, poliisi, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli, rikosseuraamuslaitos, hätäkeskuslaitos, järjestölehti, yhdistyslehti, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, metsek |
Siniset ritarit -lehti: Jani on koulukiusaamisen uhriKeskiviikko 7.6.2023 klo 13:20 - Mika-Matti Trogen
Tämä tarina on jatkoa edellisessä numerossa olleeseen kirjoitukseemme #EIkiusita -kampanjasta. Koulukiusaamista on vuosikymmeniä yritetty kitkeä pois erilaisilla kampanjoilla, viranomaisten toimesta ja nuoria valistamalla. Ongelma ei ole yksin suomalainen, vaan kiusaamista kohdataan runsaasti ympäri maailmaa. Kiusaaminen on valitettavasti yhä läsnä tuhansien lasten, nuorten ja opiskelijoiden elämässä. Lukemattomat lapset, nuoret ja aikuisetkin kärsivät kiusaamisen aiheuttamista seurauksista. Yleisesti seurauksena on vaikeasti hoidettavat mielenterveysongelmat. Kerron tässä kirjoituksessa erään tarinan, tarkoituksenani kuvastaa varmastikin aika tavallista koulukiusaamistapausta, joka saa lopuksi hyvän lopputuloksen, tosin vasta vuosia kärsimyksen jälkeen. Tarina on tosi, mutta kiusatun ja kiusaajan nimi on muutettu. Ujo ja hiljainen JaniJanin perhe muutti Espooseen ja Janilla alkoi yläaste peruskoulussa. Jani oli ujo ja hiljainen nuori miehen alku. Perheeseen kuuluivat hänen lisäkseen vain isä ja äiti. Sisaruksia Janilla ei ollut. Hän oli siis muuten täysin normaali nuori, ainoa poikkeavuus valtamassasta oli ujous, hiljaisuus ja hänellä oli poikkeavan harittavat silmät. Uusi kaveriJanin perheen muutto osui kesälle, hän siis ehti mainiosti tutustua ennen koulujen alkua uuteen kotikaupunkiinsa. Aika pian hän sattumalta tutustui lähistöllä asuvaan Mikkoon, joka olikin aika tavalla erilainen kuin Jani Itse. Mikko oli puhelias ja vilkas nuori, joka oli todella suosittu kaupungin kaveripiireissä. Mikosta ja Janista tulikin nopeasti hyviä ystäviä. He viettivät yhdessä aikaa ja Mikko vieraili heidän kotonaan usein. Janin äiti oli todella iloinen uudesta ystävästä. Aina kun Mikko tuli kylään äiti tarjoili kaveruksille herkkuja ja teki heidän olonsa mahdollisimman mukavaksi. Mikko vierailikin heillä lähes päivittäin ja perhe oli todella iloinen, koska aikaisemmin Janilla ei ollut juurikaan kavereita. Syksyllä kouluarki alkoi. Mikko ja Jani olivat eri luokilla. Koulun käytävillä he kuitenkin tapasivat päivittäin. Kun he kohtasivat käytävällä Jania ihmetytti kovasti, koska Mikko ei hänelle juurikaan puhunut. Ja kun Jani yritti avata keskustelua, Mikko oli aina todella vaivaantunut. Koulun ulkopuolella Mikko kuitenkin oli taas se sama kaveri. He tapasivat usein Janin kotona. Pian Jani kuitenkin ymmärsi, että Mikko ei halunnut olla hänen kaverinsa kuin kahden kesken. Kaveriporukoissa hän häpeili ja karttoi Jania. Helvetti alkaaEnnen joululomaa Janin äiti huomasi, että Mikon vierailuiden aikana heidän kotoaan katosi usein esimerkiksi kolikoita pöydältä ja muitakin pieniä tavaroita. Aluksi äiti ei halunnut ottaa asiaa esiin. Kynnys esille nostamiseksi oli korkealla vain sen takia, että Janilla ei ollut muita kavereita ja äiti ei halunnut pilata sitä suhdetta. Eräänä päivänä äiti kuitenkin otti edellisen illan kolikoiden katoamisen esiin Mikon kanssa. Mikko kiisti tapahtuneen tiukasti ja asia jäi siihen. Tämän jälkeen Mikko ei enää käynyt Janin luona kylässä ja kaverukset etääntyivät. Koulun käytävillä Mikko alkoi aina kohdatessa tönimään Jania ja koulun vessassa hän kaatoi Janin repun sisällön vessan lattialle. Muutkin oppilaat lähtivät kiusaamiseen mukaan ja nimittelivät Jania ”kierosilmäksi” ja ”nössöksi”. Kevään aikana kiusaaminen vain paheni entisestään. Jani reagoi asiaan vetäytymällä kuoreensa ja usein hän ei tullut koulun tiloihin kuin vasta ihan viime minuutilla ennen tunnin alkua. Koulun ruokalassa hän ei juurikaan vieraillut. Hän pysyi kotonaan kaikki vapaa-ajat ja ei uskaltanut kohdata juuri ketään. Jani oli todella ahdistunut ja hänellä alkoi tulla poissaoloja tunneilta. Keväällä asiaa käsiteltiin koulun kuraattorin kanssa, mutta apua ei juurikaan tullut. Koulukuraattorin käyntejä jatkettiin säännöllisesti. Uusi kohtaaminenLopulta perhe päätti siirtää Janin toiseen kouluun. Uudessa koulussa Jani pärjäsi kohtuullisen hyvin. Hän sai opiskelunsa hyvillä arvosanoilla loppuun ja suoritti myöhemmin korkeakouluopinnot. Hän tutustui mukavaan tyttöön ja meni naimisiin. Hän ei enää kohdannut kiusaamista. Hän on erään suuren yrityksen johtajana ja tänä päivänä siis menestyvä liikemies. Eräänä maanantaisena päivänä yrityksen rekrytoinnin yhteydessä Janin oli määrä pitää työhaastattelu mahdollisesti heidän uudelle työntekijällensä. Janin työhuoneen oveen koputti yllätykseksi Mikko, joka oli työnhakijan ominaisuudessa saapunut paikalle. Hieman punoittava poskinen mies istui alas. Heti ensi töikseen Mikko kertoi katuvansa kiusaamista ja pyysi nöyrästi anteeksi Janilta. Mikko kertoi, että häntä oli painanut asia jo monta vuotta. Jani kertoi Mikolle kiusaamisen aiheuttamasta kohtuuttomasta kärsimyksestään, mutta lopuksi hän antoi anteeksi. Mikkoa ei valittu työtehtävään. |
Avainsanat: koulukiusaaminen, kiusaaminen, nuoret, lapset, ystävyys, sinisetritarit, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, metsek, metsekgroup, mikatrogen, yhdistyslehti, järjestölehti, paino |
Väkivallassa ei ole voittajiaTiistai 23.5.2023 klo 15:15 - Pia Kilpeläinen Tomas Jouhilampi eli rikkonaisen lapsuuden. Välit isäpuolen kanssa olivat hankalat ja kotona riideltiin usein. – Näin paljon väkivaltaa ja koin sitä myös itse, Tomas toteaa.Väkivallan ja riitojen keskellä kasvanut Tomas Jouhilampi kertoo, että hänen paha olonsa alkoi purkautua väkivaltaisena käytöksenä. – Minulla oli paljon energiaa, enkä osannut purkaa sitä muutoin kuin olemalla itse väkivaltainen. Halusin todistaa, että mä olen se kova jätkä, että mulle ei kukaan auo päätään! Sitten päihteet tulivat mukaan kuvaan. Ihan sairasta touhuahan se oli. Väkivaltainen lapsuus muuttui väkivallan värittämäksi nuoruudeksi. Vähältä piti, ettei Tomas kohdannut myös loppuaan väkivallan uhrina ollessaan vasta 15-vuotias. – Olin kotibileissä. Minulle on kerrottu, että joku vanhempi tyyppi löi minua ja että kaatuessani löin pääni oksaleikkuriin. Samana iltana joku otti minusta kiinni judo-otteella ja heitti maahan. On täysi arvoitus, kummasta näistä loppujen lopuksi oli pahempi seuraus. Sen tiedän, että minä en tappelua aloittanut, mutta en koskaan juossut karkuunkaan, kun joku kävi päälle. Pienestä kiinniTapahtumien jälkeen Tomas jäi vielä bileisiin, kunnes olo alkoi huonontua selvästi. – Onneksi ymmärsin lähteä kävelemään silloisen tyttöystäväni luokse, sillä muutoin olisin Kesken matkan Tomasin jalat pettivät alta. Hän soitti tyttöystävän veljelle ja pyysi tätä hakemaan hänet. Tomas vietiin tyttökaverin viereen nukkumaan. – Siellä olin alkanut sekoilla. Olin huutanut ja itkenyt, eikä puheissani ollut ollut mitään järkeä. Tyttöystäväni soitti ambulanssin. Kun se tuli, luuli henkilökunta minua krapulaiseksi, eikä meinannut ottaa minua kyytiin. Tyttöystäväni oli sanonut, ettei se noin käyttäydy krapulassakaan, nyt on jotakin ihan muuta vialla. Lopulta Tomas käytännössä raahattiin ambulanssiin, sillä hän ei kyennyt kävelemään. – Minut vietiin selviytymisasemalle, jossa hoitaja oli silmieni mustuaisista nopeasti päätellyt, että nyt onkin tosi kyseessä. Minut vietiin suoraan leikkaukseen. En edes tiedä, kuinka monta tuntia leikkaus kesti, mutta pitkä se oli ollut. Oli tosi pienestä kiinni, etten kuollut. Pään iskeytyminen oksaleikkuriin oli aiheuttanut massiivisen aivoverenvuodon ja sen myötä vaikean aivovamman. Elämä voittaaTomas oli koomassa viikkoja – oman muistikuvansa mukaan jopa viitisen kuukautta. Herättyään hän oli neliraajahalvautunut. Puhekaan ei kulkenut. – Toipumiseni alkutaival on sumun peitossa. Ensimmäisiä muistikuviani on, etten voinut liikuttaa muuta kuin silmiäni. Pikkuhiljaa puhe alkoi palautua, joskin aluksi se oli pientä piipitystä. Enhän minä tosin vieläkään kunnolla puhu. Sitten kädet alkoivat liikkua. Meni yli vuosi, että pystyin ottamaan edes yhden askeleen. Kaikkiaan sairaalassa vierähti yli vuosi lyhyitä kotilomia lukuun ottamatta. Nyt, 11 vuotta myöhemmin, väsyvyys on suurin oire. – Väsymys lisää vielä muita oireita. Käteni tärisevät ja kun väsyn, alkavat ne täristä kahta kauheammin. En silloin pysty tekemään mitään enkä keskittymään mihinkään. Jalat eivät pelaa kunnolla ja muistini on huono. Eli muuttihan se lyönti elämäni ihan kaikella tavalla. Eniten Tomas harmittelee työkyvyttömyyttään ja rahattomuuttaan. – Enhän minä mitään duunia saa. Tonnin eläkkeellä eläminen vaikeuttaa perheeni elämää kaikkein eniten. Niin, perhe! Tomasin elämään astui viime syksynä mitä valtavin ilonaihe: hänestä tuli isä. – Olen aina tiennyt, että minusta tulee isä ja että minusta tulee maailman paras faija! Haluan suojella omaa lastani kaikelta siltä pahalta, mitä itse olen kokenut. Tomas kertoo, että vauva-aika on parantanut hänen jaksamistaan – On se tosi oudosti antanut energiaa, minua ei edes väsytä niin paljon kuin aiemmin. Totta kai on niitä päiviä, jolloin olen aivan poikki, jos vauva on valvottanut öisin. Onneksi tyttöystäväni on tosi ymmärtäväinen ja hoitaa valtaosan yöheräämisistä. Väkivallan vihollinenTomas ei ole enää katkera kokemastaan pahasta. Hän on sen sijaan kääntänyt rikkonaisen ja väkivallan täyttämän lapsuutensa ja nuoruutensa sekä pahoinpitelyssä saamansa aivovamman voimavaraksi. – Viime kesän alkupuolella päätin alkaa tehdä Tiktok-videoita. Niiden avulla haluan valistaa nuoria siitä, että väkivalta ei kannata ja että se on typerää. Haluan ihmisten ymmärtävän, että yksikin lyönti on liikaa ja että se yksikin isku voi muuttaa peruuttamattomasti ihmisen elämää. Tomasin Tiktok-tilillä @kukatomas on jo 50 000 seuraajaa, ja Instagram-tiliä @tomasjouhilampii seuraa viitisen tuhatta kiinnostunutta. – Tavoitteenani on saada väkivallan vastainen sanoma perille mahdollisimman monelle. Toivon, että some-vaikuttamisesta ja mediatyöstä tulisi minulle ammatti. Rakastan sitä, että saan hyvällä fiiliksellä jengin ajattelemaan. Olen saanut tosi hyvää palautetta videoistani. On ihanaa, että pystyn muuttamaan kaiken kokemani joksikin hyödylliseksi. Toivon, että voin omalla esimerkilläni oikeasti muuttaa maailmaa parempaan suuntaan. Tomas painottaa, että väkivalta ei ole koskaan oikea ratkaisu. – Minulla on viesti kaikille väkivaltaisessa ympäristössä oleville: siinä ei ole v**tu mitään järkeä! Ajattele tulevaisuuttasi. Mieti, pystytkö elämään sen tiedon kanssa, että olet tappanut tai vammauttanut toisen ihmisen. Ja muista, että se, joka kuolee tai saa vamman, voit olla myös sinä, tappelun aloittaja. Väkivalta luo väkivaltaa. Tomas haluaa myös rohkaista väkivaltaisessa suhteessa eläviä lähtemään.Älä jää väkivaltaiseen suhteeseen tai perheeseen, vaan pidä itsestäsi huolta. Kun väkivalta astuu elämään, ei ole voittajia – on vain häviäjiä! |
Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu, Aivoitus, Aivovammaliitto, väkivalta, aivovamma |
11-vuotiaana auton alle jääneen Julia Alanenpään tarinaTiistai 2.5.2023 klo 14:01 - Pia Kilpeläinen
– Koska olin suojatiellä, en huomannut katsoa liikennettä. Ajoin tien yli pyörällä, ja taisinpa vielä katsella kännykkääkin. Olin lentänyt konepellin kautta kadulle. Aikuiseksi varttuessaan Juliaa on jäänyt harmittamaan erityisesti työkokeilut, joissa hänen aivovammaansa ei ymmärretty. Kemiläinen Julia Alanenpää kuvailee, että törmäys auton kanssa muutti hänet jälleen vauvaksi. Koomassa hän muistelee olleensa kolmisen kuukautta, josta herättyään hänen oli opeteltava kaikki aiemmin oppimansa uusiksi kävelemisestä ja puhumisesta alkaen. Puhumaan hän oppi matkimalla äitiään. Aluksi sanat tulivat ulos tavuina, mutta pikkuhiljaa tavuista alkoi muodostua kokonaisia sanoja. Pyörätuolista Julia siirtyi rollaattorin käyttäjäksi, kunnes aikanaan omat jalat alkoivat taas kantaa kunnolla. Mitään tästä Julia ei itse muista. Äiti kertoo puhelimitse haastattelun aikana, että edistystä Julian kuntoutumisessa tapahtui viikoittain. Noin puolen vuoden päästä tyttö palasi kouluun. Ensiksi vuorossa oli kotikoulu, jonka jälkeen avustaja sekä haki hänet kouluun että saattoi päivän päätteeksi takaisin kotiin. Koulumatkaa oli vain vajaan kilometrin, mutta se oli tuossa vaiheessa liian pitkä kuljettavaksi yksin. Kuudennelle luokalle Julia siirtyi yhdessä luokkakavereittensa kanssa. Samaa aikaan alkoivat erilaiset terapiat. - Avustaja teki puolestani kaiken viitosella ja kuutosella. En itse muista käytännössä mitään koko ala-asteajastani. Ensimmäiset muistikuvat alkavat vasta yläasteelta – joskin seitsemänneltä luokaltakin mielikuvat ovat vielä hajanaisia. Tuolloin vaihtui myös koulu ja avustaja. - Sen muistan, että minulla oli paljon kaveriporukoita. Minua pidettiin ”normaalina”, eikä muistiongelmiani kummasteltu. Aika meni kavereiden kanssa hengaillessa. Koko yläaste tuntuu näin jälkikäteen aika turhalta, sillä minulle ei jäänyt sieltä mitään päähän. Työkokeilut turhauttivatYläasteen jälkeen Julia suuntaisi erityisammattioppilaitos Luoviin ja siellä valma-koulutukseen, jossa voi tutustua ammattiopintoihin ja haeskella itselleen sopivaa alaa. - Tarkoituksenani oli vuoden ajan kokeilla, mikä ala minulle sopisi. Minua kiinnosti lasten kanssa työskentely, joten ensiksi kävin tutustumassa nuoriso-ohjaajan ammattiin. Parin viikon jälkeen totesin, että koska muistini ei toimi kunnolla, ei tämä ala olekaan minun juttuni. Koulussa vierähti lopulta puolitoista vuotta. Julia oli 17-vuotias, ja hän alkoi pohtia seuraavia siirtojaan. Alkoi työ- kokeilujen sarja. Julia lähti innokkaasti eri työpaikkoihin, mutta joutui aina pettymään. Työnantajat sanoivat etukäteen ymmärtävänsä, mitä aivovamma tarkoittaa ja lupasivat ottaa sen tuomat rajoitteet huomioon. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan käynyt: koska Julian aivovamma on näkymätön, ei hänen väsyvyyttään, aloitekyvyn haasteita ja muistiongelmia lopulta ymmärretty. Tämä johti turhautumiseen. - Ensiksi menin avustajaksi ala- asteelle. Vararehtorin kanssa oli sovittu, että voin levätä tarvittaessa ja osallistua tunneille silloin, kun jaksan. Ei mennyt kuitenkaan kovinkaan pitkään, kun rehtori tuli minua patistelemaan ja moittimaan, että mitäs sinä täällä vain istut, mene tekemään töitä. Koin, että se oli väärin sanottu. Soitin isälleni ja pyysin häntä hakemaan minut kotiin. Totesin, että tänne en enää tule takaisin. Sama kuvio toistui seuraavassa työ- kokeilupaikassa, joka oli ruokakauppa. Julian aivovamma oli luvattu ottaa huomioon ja vakuutettu, että aivo- vamman mukanaan tuomat rajoitteet ymmärretään. - Aika pian tämä kuitenkin unohtui. ”Mitä sä täällä istut, ala mennä töihin siitä”, todettiin heti, jos olin tauolla muutamankin minuutin ylimääräistä. Lopulta jälleen soitin isälleni ja pyysin, että hän tulee hakemaan minut kotiin. Totesin jälleen, että tänne en enää tule takaisin. Kolmas työkokeilupaikka oli kierrätyskeskus. – Asuin silloisen poikaystäväni kanssa kymmenen kilometrin päässä keskustasta, ja aamuheräämiset olivat minulle todella vaikeita. Olin aamuisin niin väsynyt, että minun oli usein pakko ilmoittaa, että en jaksa lähteä töihin näin aikaisin. Sekin kokeilu loppui siihen. Julia harmittelee, että työkokeilut eivät sujuneet – ja ennen kaikkea sitä, että työtehtäviä ei osattu räätälöidä aivovamman huomioon ottaviksi. – Kaikkialla luvattiin ymmärtää, mutta lopulta kukaan ei ymmärtänyt. Se johtui varmasti siitä, että kenelläkään ei ollut omakohtaista kokemusta aivovammoista omassa tuttavapiirissään. Sen vuoksi he eivät aidosti voineet ymmärtää, mitä tarkoittavat esimerkiksi voimakas väsymys tai aloitekyvyn puute. Jouduin toteamaan, että taitaa olla vaikeaa – tai miltei mahdotonta – löytää työtä, joka aidosti räätälöitäisiin sellaiseksi, että vakavasti aivovammautunut ihminen kykenisi sitä tekemään. Julia oli 18-vuotias, kun hän jäi kotiin ja sai eläkkeen. – Se oli helpottavaa. Enää minun ei ollut pakko yrittää mennä tiettyyn aikaan mihinkään, eikä minun tarvinnut enää kuunnella moitteita ihmiseltä, joka oli luvannut ymmärtää aivovammaa, mutta joka ei ollut sitä kuitenkaan ymmärtänyt. Iloinen elämänasenneSitten Julian elämään tuli koiria: aluksi aikuinen kodinvaihtaja ja sen jälkeen pentu. – Koiran kanssa touhuaminen toi päivääni rutiinit. Aamulla oli pakko herätä lenkittämään koiraa, ja päivän aikana tuli ulkoiltua säännöllisesti. Muutoinkin koiran kanssa touhuaminen toi sisältöä elämääni. Uudestavuodesta saakka Julia on asunut yksin. Tällä hetkellä hän unelmoi uudesta koirasta ja matkustelusta. Tulevaisuuden haaveissa siintävät perhe ja äitiys. Henkilökohtainen avustaja auttaa Juliaa kotihommissa, jotka ovat hänelle muutoin vaikeita väsyvyyden ja aloitekyvyn puutteen vuoksi. Julia ei saa koskaan ajokorttia, mutta hänelle ei silti myönnetty taksiseteleitä. Perusteluksi sanottiin, että pystyyhän hän kävelemään. Tähän asiaan hän hakee muutosta. – Olisi hyödyllistä päästä joskus vähän kauemmaksikin kuin vain sinne, minne jaksaa kävellä. Taksikortti mahdollistaisi esimerkiksi isojen ruokaostosten kuljettamisen. Vaikka lapsena vammautuminen muutti Julian lapsuutta ja nuoruutta suuresti, ei hän ole katkera kenellekään tai millekään. – Kokemukseni ovat tehneet minut vahvaksi. Oli pienestä kiinni, että olen ylipäätään hengissä. Välillä on synkkiäkin hetkiä, mutta valtaosan ajasta ajattelen, että kaikki on täydellistä, että en tarvitse mitään muuta, että minulla on kaikki! Päällimmäisin tunteeni on, että on upeaa olla elossa! |
Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu, offset, ilmoitusmyyjä, aivovamma, aivovammaliitto, onnettomuus |
World Police and Fire Games on massiivinen urheilutapahtumaTiistai 25.4.2023 klo 12:52 - Mika-Matti Trogen Kahden vuoden välein järjestettävät Palomiesten ja poliisien MM-kisat ovat yksi maailman suurimmista urheilutapahtumista. Kilpailut keräävät toistakymmentä tuhatta osallistujaa ja lajeina on kaikkea mahdollista nyrkkeilystä rugbyyn ja jääkiekkoon. Valtava tapahtuma– MM-kisat ovat valtava tapahtuma, josta Suomessa tiedetään aika vähän. Useissa maissa panostetaan kilpailuun tosissaan ja mukana on ammattimaisia toimijoita. Useat maat lähettävät TV-kuvaa kilpailusta omilla kanavillaan. HistoriaWorld Police and Fire Games kilpailuja aloitettiin suunnittelemaan vuonna 1983. Ensimmäiset kilpailut järjestettiin vuonna 1985 San Josessa. Myöhemmin World Police & Fire Games on pidetty joka toinen vuosi San Diegossa, Kaliforniassa (1987); Vancouver, Kanada (1989); Memphis, Tennessee (1991); Colorado Springs, Colorado (1993); Melbourne, Australia (1995); Calgary, Kanada (1997); Tukholma, Ruotsi (1999); Indianapolis, Indiana (2001); Barcelona, Espanja (2003); Quebec City, Kanada (2005); Adelaide, Etelä-Australia (2007); Brittiläinen Kolumbia, Kanada (2009); New York City, New York (2011); Belfast, Pohjois-Irlanti (2013); Fairfax County, Virginia (2015); ja Los Angeles, Kalifornia (2017); tulevien pelien kanssa Chengdussa, Kiinassa (2019); Rotterdam, Alankomaat (2022); Winnipeg, Kanada (2023) ja Birmingham, Alabama (2025). - Olympialaiset ovat kiistatta urheilijamääriltään maailman suurin kisatapahtuma, mutta World Police and Fire Games tulee tällä hetkellä tilastoissa hyvänä kakkosena. TunnusmerkkiVuoden 2023 World Police & Fire Gamesin päälogo on Winnipegin ja Kanadan kulttuurin ja arvojen yhteenliittymä. Jääkarhu on ikoninen eläin Kanadassa ja erityisesti Manitoban kauniilla alueella. Se on lisäksi rohkeuden, joustavuuden ja arvokkuuden symboli. Jääkarhu on logon sydän, aivan kuten Winnipeg on Kanadan sydän. |
Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu, poliisi, palomies, mm-kisat, rikos, rikollinen |
#Eikiusita -kampanja puskee koulukiusaamista vastaan yhdessä autourheilu yhteisön kanssaTiistai 18.4.2023 klo 10:23 - Mika-Matti Trogen
Ihmisten välillä erimielisyydet ovat arkipäivää ja sinällään se ei ole paha asia. Lapset ja nuoret oppivat erimielisyyksien selvittelyissä hallitsemaan tunteita, selvittämään riitoja ja sopimaan niitä. Koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, että oppilas joutuu toistuvasti kiusaamisen ja vainoamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla monia tai vain yksi. Yleisintä kiusaamista on esimerkiksi töniminen, pilkkaaminen, haukkuminen ja ilkeät puheet. Kiusaamista tehdään tänä päivänä paljon myös internetissä. Kiusaamisella pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista. Usein kiusaamistilanteessa kiusaajalla on enemmän valtaa ja hän on fyysisesti vahvempi kuin itse kiusattu. Koulukiusaamista ei löydy erikseen terminä rikoslaista, mutta siinä käytetyt keinot ovat usein samanlaisia kuin rikoksissa. Kiusaaminen voi pitää sisällään pahoinpitelyä, kiristystä, varastamista, vahingontekoa, uhkailua, vapaudenriistoa, pakottamista tai kunnianloukkauksen. Koulukiusaaminen voi sisältää myös pelkästään henkistä väkivaltaa, jota vastaan on vaikea puolustautua. #eikiusita -kampanja aloitettiin vuonna 2015Järkyttävä tarina koulukiusatusta pojasta joka lopulta menehtyi kisaamisen takia, nousi julkisuuteen. Tapaus sai oululaisen autourheilua harrastavan Sanna Simontaipaleen aloittamaan #eikiusita -kampanjan. Hämeestä kotoisin ja nykyään Oulussa asuva perheen äiti Sanna Simontaival on joutunut kokemaan koulukiusaamisen ja on myös itse ollut koulukiusaajana yläasteella, joten kokemusta hänellä on aidan kummaltakin puolelta. - En ole ylpeä teostani ja häpeän sitä, että olen ollut itse koulukiusaaja. Olen osannut aikanaan pyytää ja saanut tapauksen anteeksi. Tänä päivänä olen kiusatun huoltaja, kertoo Sanna Simontaival. Simontaival kertoo kutsuvansa koulukiusaamista mieluummin kouluväkivallaksi siitä syystä, että nuorten ja lasten on pakko käydä koulua ja heidän on pakko olla koululla jo oppivelvollisuuden vuoksi. Se tekee asiasta väkivaltaa. Kokemuksensa mukaan poliisin puuttuminen asiaan on hyvin koulukohtaista. - Jos kiusaamistapauksesta tulee tieto poliisille, heillä on yleisesti hyvä ammattitaito puuttua tämäntapaisiin rikoksiin. Tosin alle 15-vuotiaiden tekemiin kiusaamistapauksiin ei tahdo lain koura yltää, kertoo Sanna Simontaival Poliisin tutkintaan menneistä jutuista Simontaival mainitsee huonoksi puoleksi pitkät tutkinta-ajat, mutta syyhän on enemmänkin yhteiskuntamme päättäjissä, koska poliisin työtaakka on tällä hetkellä suuri ja ruuhkautunut. #eikiusita näkyyKampanjalle on perustettu omat internet-, twitter- ja facebook sivut. Facebook sivuilla on tällä hetkellä yli 7000 seuraajaa. Kampanja tekee yhteistyötä Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkun, Nuorten netin ja Rikosuhripäivystyksen kanssa. Alun alkaen kampanja on tarkoitettu kaikille autourheilua harrastaville ja autourheilusta pitäville yhteiseksi kanavaksi sanoa #EI koulukiusaamiselle. - Minulla ja perheelläni on pitkä kokemus autourheilusta ja olemme olleet osa autourheilijoiden perhettä jo kymmeniä vuosia. Oli aika luonnollista, että aloitimme tärkeän asian viestittämistä yhdessä autourheilijoiden kanssa, kertoo Sanna Simontaival Tunnusmerkki on #eikiusita tarraKampanjassa mukana olevat autourheilijat tunnistavat parhaiten kilpa-autoon liimatusta #eikiusita -tarrasta. Tällä tavoin kilpailija kertoo olevansa koulukiusaamista vastaan. Tiivis autourheilu yhteisö onkin ottanut loistavalla tavalla asian haltuunsa ja #eikiusita tarroja on nähty lähes jokaisessa moottoriurheilukilpailussa maassamme viime vuosien aikana. Kampanjaan on lähtenyt mukaan tunnettujakin nimiä, kuten Mika Mäkinen, Anita Mäkelä, Janne Ahonen ja Eero Madisson. Onhan tarra on nähty moninkertaisen maailmanmestarin Marcus Grönholminkin autossa. Kampanja toimii täysin vapaaehtoisten voimin ja se on puhtaasti voittoa tavoittelematon. Kampanjaa tehdään suurella sydämellä ja mukana on toki muitakin kuin autourheilijoita. Esimerkkeinä artisti Hanna Pakari, Klamydia- yhtye ja Mansesteri. Tavoitteena yhteistyötä koulujen kanssaKampanja etsii pilottikoulua koulukiusaamisen paneeliin, jossa olisi mukana oppilaat, vanhemmat, koulun henkilökunta, oppilaskunta, tukioppilaat, koulupoliisi, rikosuhripäivystys ja tietenkin #EIKiusita. Paneeliin suurin vaikutusvalta olisi oppilailla, jotka kertovat nimettömillä lapuilla aiheet, joista puhutaan ja miten. Koulupaneelin tarkoitus on jakaa tietoa kiusaamisesta vanhemmille ja koulun henkilökunnalle, sekä muistuttaa oppilaita kiusaamisen pitkäkestoisista seurauksista. Eritoten painottaa puhumisen tärkeyttä, jolloin asiaan voidaan puuttua! Paikalle olisi hyvä saada ”koulupoliisi” kertomaan esim. somen ikärajoista, mikä on rikos ja millaisia ovat rikosvastuut. Mukaan otetaan myös Rikosuhripäivystys kertomaan rikoksen uhrin tukemisesta ja miten he voivat auttaa kiusattuja. MLL voisi kertoa nuorten chatista, Sekä tietenkin mukana on #EIKiusita -projekti, joka juontaa tapahtuman ja kertoo omakohtaisesta kokemuksesta koulukiusaamisesta. Koulunhenkilökunta on kertomassa heidän toimintatavoistaan kiusaamisen ilmettyä. #eikiusita kampanja on hyvissä voimissa ja hyvän tekeminen jatkuu. Kampanjan kotisivut uudistetaan lähiaikoina ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. Lopuksi#eikiusita kampanja on hyvissä voimissa ja hyvän tekeminen jatkuu. Kampanjan kotisivut uudistetaan lähiaikoina ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. - Tulevaisuudessa toivoisin, että nuoria kuultaisiin enemmän koulukiusaamisen ehkäisyyn liittyvissä asioissa. Myös rangaistuksista haluaisin lisää keskustelua. Esimerkiksi voisiko koulukiusaamisesta tuomita yhdyskuntapalvelua, päättää Sanna Simontaival. Siniset Ritarit -lehtiSiniset Ritarit -lehti on Blue Knights Finland yhdistyksen julkaisema lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Blue Knights on perustettu huhtikuussa 1974 Yhdysvalloissa Bangorissa paikallisten poliisien kesken. Kerho päätettiin perustaa ikään kuin vastapainoksi rikollisille moottoripyöräjengeille. Blue Knights International on levinnyt maailmanlaajuiseksi organisaatioksi. Paikallisosastoja on ympäri maailman mm. Amerikassa, Australiassa, Euroopassa, Skandinaviassa. Euroopan lähes jokaisessa maassa on tällä hetkellä vähintään yksi Blue Knights -osasto. Jäseniä kerhossa on yli 19500. Blue Knightien ideologia voidaan vapaasti suomennettuna jakaa viiteen osaan: 1. Pitää yllä ”vanhan ajan hyvää” motoristihenkeä 2. Edistää moottoripyörä harrastusta ja moottoripyöräilyn turvallisuutta 3. Ajaa moottoripyörän omistajien ja käyttäjien etuja 4. Edistää esimerkillä ja muilla hyväksyttävillä keinoilla moottoripyörän turvallista käyttöä ja moottoripyöräilystä nauttimista 5. Tuoda lainvalvojia lähemmäs suurta yleisöä Blue Knights SuomessaSuomessa on kaksi paikallisosastoa 20-vuotta täyttävä Blue Knights Finland I on perustettu 2003 Lahdessa ja Blue Knights Finland II on perustettu 2018 Kokkolassa. Yhdistyksemme on avoin kaikille moottoripyöräileville lainvalvojille, joilla on valtion virka ja kiinniotto- ja/tai pidätysoikeus. Tällaisia virkamiehiä löytyy esimerkiksi: - tullista - poliisista - rajavartiolaitoksesta - puolustusvoimista Myös rikosseuraamuslaitoksen sekä syyttäjäviranomaisissa voi olla tälläisia virkamiehiä. Blue Knights Finland I ry yhdeksi tärkeäksi toiminnaksi on muodostunut hyväntekeväisyys. Kerho on lahjoittanut, niin rahaa kuin aikaa, koko olemassaolonsa aikana erilaisille tahoille pyrkien jakamaan ja tuomaan iloa arjen keskelle. Lapset ovat olleet hyvin monesti auttamisen kohteena, mutta osansa on myös saaneet mm. sotiemme veteraanit. |
Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu, offset, ilmoitusmyyjä, #EIkiusita |
Onnittelut 75-vuotiaalle Opaskoirayhdistykselle!Tiistai 11.4.2023 klo 10:42 - Mika-Matti Trogen Opaskoirayhdistyksen 75-vuotista taivalta juhlittiin 18.3.2023 Helsingissä Näkövammaisten liiton Iiris-keskuksessa. Tilaisuudessa tapasivat toisensa jäsenet, kannatusjäsenet, tukijat ja yhteistyökumppanit. Juhlissa tarjolla oli herkullista kakkua ja piirakoita kahvin kera. Tunnelma oli rento ja lämminhenkinen, monet ystävät ja tuttavat tapasivat toisensa pitkästä aikaa. Kuulumisia vaihdettiin ja iloista juttelua sekä naurua muisteluista kuului juhlatilassa monelta suunnalta. Juhlia piristi musiikkiesitykset Katja Arvosen ja Matti Syrjälän tarjoilemana. - Kiitämme Opaskoirayhdistystä kutsusta ja tulimme paikalle erittäin mielellämme. Juhlissa meihin teki vaikutuksen iloisien opaskoirien lisäksi mukavat musiikkiesitykset ja rento tunnelma, kertoo Mika-Matti Trogen Printmix Oy:stä. Yli 10-vuotta yhteistyötä Opaskoirayhdistyksen kanssaPrintmix on kustantanut Opaskoirayhdistyksen Valjaissa- lehteä vuodesta 2012 alkaen. Kustannussopimukseen kuuluvat lehden ulkoasun suunnittelu, taittotyö, painotyö, ilmoitusmyynti ja laskutus. Printmixillä on pitkä kokemus järjestölehtien tuottamisesta ja tänä päivänä ilmoitusmyynnin hoitaa samaan konserniin kuuluva Suomen Myyntimediat. Koko 15 vuoden historian aikana yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Mika-Matti Trogen, joka on yksi yhtiön perustajista. - Olemme olleet innolla mukana Opaskoirayhdistyksen matkassa. Hännän heiluttajat ovat iskeneet syvälle sydämiimme. Valjaissa- lehti on tänä päivänä erittäin luettu ja tasokas julkaisu. Olemme ylpeitä lehdestä ja lupaan omalta osaltamme, että taso ei tule putoamaan tulevaisuudessakaan, kertoo toimitusjohtaja Mika-Matti Trogen Opaskoirayhdistys tekee työtä näkövammaisten eteenOpaskoirayhdistys perustettiin syyskuussa 1948, jolloin se ryhtyi kouluttamaan opaskoiria siviilisokeille. Yhdistyksen tarkoitukseksi määriteltiin opaskoirien hankkiminen, varojen keruu niiden koulutukseen, kilpailujen järjestäminen koirien kehittämiseksi ja yleisön harrastuksen herättäminen opaskoira-asiaan. Lisätietoja: |
Avainsanat: Printmix, Printmix kokemuksia, Suomen Myyntimediat, Suomen Myyntimediat kokemuksia, Opaskoirayhdistys ry, Valjaissa -lehti, Mika Trogen |
Järjestölehden tuotannon vaiheetMaanantai 27.3.2023 klo 12:03 - Mika-Matti Trogen
Olen suorittanut graafista suunnittelua ja lehden taittoja moniin eriin järjestölehtiin vuodesta 1994 alkaen, ja tuotettuja lehtiäkin minulla on takana jo reilusti yli tuhat. Yhden lehden tuottamiseen kuluu kaiken kaikkiaan monien eri ihmisten toimesta kymmeniä ja joskus jopa satoja työtunteja. Lukija ei välttämättä ymmärrä kuinka monien käsien kautta loppujen lopuksi kulkee ennen kuin se tipahtaa postilaatikosta kotiin luettavaksi. Kirjoitin tämän kirjoituksen avatakseni koko lehden tuotantoon alusta loppuun mahdollisimman tarkasti. Tervetuloa siis lehden tuotantomatkalle kanssani! Ulkoasun suunnitteluSuunnittelu lähtee ensin liikkeelle lehden koosta. Kokoja on monia erilaisia, mutta tänä päivänä yleisimmin käytämme kokoa 220x280mm. Aikaisemmin järjestölehtiä painettiin pääasiassa A4 (210x297) kokoon. Tämän jälkeen on vuorossa mm. palstan leveyksien ja marginaalien leveyksien suunnittelu. Typografian avulla helpotetaan viesin välittymistäTypografialla tarkoitetaan tekstiin, kirjasintyyppeihin, kirjainten asetteluun ja väritykseen liittyvää suunnittelua sekä sommittelua. Typografia antaa kirjoitetulle kielelle halutunlaisen visuaalisen muodon. Typografian suunnittelu on merkittävä osa lehden graafista suunnittelua. Pääsääntöisesti päätetään otsikoiden, väliotsikoiden, leipätekstien ja kuvatekstien fontit ja niiden värit. Myös rivinvälit ja etäisyydet objekteihin ja kuviin kuuluvat osana tähän suunnitteluun. Seuraavaksi suunnitellaan sisältöPäätoimittajan tehtäviin kuuluu olennaisena osana lehden sisällön suunnittelu. Tähän kuuluvat mm. eri kirjoituksien sijoittelu lehteen ja juttujärjestyksen päättäminen. Päätoimittaja lähettää ensin suunnitelman taittajalle ja sen jälkeen hän lähettää itse artikkelit kuvineen. Tässä vaiheessa artikkeleiden tekstit ovat jo oikoluettu kertaalleen ja toimitettu materiaali on tässä vaiheessa ns. valmista materiaalia. Lehden taittoTaittaja sijoittaa lehteen otsikot ja tekstit. Muokkaa väliotsikot ja luo nostot ja ingressit. Kuvien sijoittelua ennen kaikkiin kuviin tehdään kuvankäsittely, jossa parannellaan kuva painovalmiiksi ja käsitellään värit painokelpoiseksi. Taittaja tekee sivujen visuaalisen ilmeen ja lisää myös tarvittaessa ikonit ja muut materiaalit. Mikäli materiaalissa ei ole mukana kuvia, taittaja hankkii juttuun tarvittavat kuvituskuvat. Mainosmyynti on olennainen osa järjestölehden tekoaMyyjät soittavat tuhansia puheluita ja lähettävät satoja tarjouksia yrityksille, joista osa tulee mukaan ilmoittamaan lehteen. He raportoivat mainosten valmistamisohjeet graafiselle suunnittelijalle, joka valmistaa mainokset ohjeiden mukaan. Suunnittelija ottaa myös vastaan mainostajien toimittamat materiaalit ja vastaa siitä, että lehteen tulee juuri mainostajan haluama aineisto. Tarvittaessa mainostajalle lähetetään vedos ilmoituksesta. Mainosmateriaalista kasataan lopulta valmiit sivut, jotka toimitaan lehden taittajalle, joka sijoittaa ne lehteen oikeille paikoilleen. Samaan aikaan laskuttaja luo ilmoittajista laskuja myyjien ohjeistuksen mukaan. Laskutus suoritetaan loppuun sitten kun lehti painetaan, jokaiselle ilmoittajalle toimitetaan aina lehti laskun ohessa. Kohti painokonettaKun kaikki materiaali on saatu lopulta valmiiksi ja päätoimittaja on vedoksien / korjauksien jälkeen hyväksynyt lehden painovalmiiksi, alkaa lehden siirtäminen painotalon tuotantoon. Lehti toimitetaan ns. painovalmiina PDF-tiedostona, jossa on valmiina leikkausmerkit. Aineiston vastaanottamisen jälkeen painon työntekijä tarkastaa aineiston ja monesti lehteen tehdään vielä tässä vaiheessa korjauksia. Tämän jälkeen lehti tulostetaan CTP-tulostimella painopellille, jonka jälkeen työ siirtyy siihen sopivaan painokoneeseen. Meidän tapauksessamme itse painotyö suoritetaan 4- ja 5-väri Heidelberg Speedmaster painokoneilla. Painamisen jälkeen tehdään lehden jälkikäsittely mm. sivujen lajittelu ja arkkien leikkaaminen, kunnes lehti on valmiina jakeluun. Konepostituksen kautta asiakkaallePainosta lehdet kiitävät kohti postitusta. Postitus suoritetaan määrien mukaan, joko käsipostituksena tai konepostituksena. Pääasiassa meidän tapauksessamme käytetään konepostitusta, joka on tehokas ja nopea tapa saada lehdet maailmalle. Jakelua varten osoiterekisterin ylläpitää ja toimittaa lehden julkaisija. LopuksiYhteenvetona lehden tekeminen on monien eri ihmisien yhteinen ponnistus. Tuotantovaiheita on monia ja aikatauluissa pysyminen vaatii ammattitaitoa ja kokemusta. Mukavia lukuhetkiä Mika-Matti Trogen |
Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu, offset, ilmoitusmyyjä |
Mediamyyntiä Mika-Matti Trogenin johdollaTiistai 21.2.2023 klo 15:33 Mediamyynti on tapa myydä mainontaa televisiossa, radiossa, sanomalehdissä, verkkosivuilla ja muilla viestintävälineillä. Se sisältää usein myös neuvontaa ja suunnittelua mainonnan sijoittelusta ja esittämisestä. Mediamyynti on kokonaisuudessaan tärkeä osa mainonnan alaa ja se auttaa mainostajia tavoittamaan tiettyjä kohderyhmiä heidän käyttämillään viestintävälineillä. Metsek Groupiin kuuluvat Printmix Oy ja Suomen Myyntimediat toteuttavat mediamyyntiä järjestökentän jäsenlehtiin ilmoitusmyynnin keinoin. Ilmoitustilaa ostaneiden yhdistysten mainokset toteutetaan printtimedian kautta. Printmix on keskittynyt toiminnassaan erityisesti yhdistyslehtiin. Tässä artikkelissa pääset tutustumaan yhdistyslehtien ilmoitusmyyntiin vielä tarkemmin, jatka vain lukemista.
|
Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu |
Mika-Matti Trogenin jouluterveisetMaanantai 19.12.2022 klo 8:21 Suomessa kutsuttiin vielä 1700-luvulla joulukuuta talwikuuksi. Myöhemmin alettiin viettämään keskitalven juhlaa, jolloin nimi muuttui joulukuuksi. Tänä päivänä joulun odotus alkaa adventtiajalla, johon kuuluu neljä adventtisunnuntaita. Joulun vietto alkaa jouluaattona 24. joulukuuta. 25. joulukuuta on joulupäivä ja 26. joulukuuta on toinen joulupäivä eli tapaninpäivä. 1700-luvulla Suomessa vietettiin myös kolmatta ja neljättä joulupäivää. Joulun ajan päättävää loppiaista vietetään 6. tammikuuta. Vietän syntymäpäivääni lähellä joulua. Lapsena syntymäpäivän ja joulun läheiset ajankohdat tekivät oman säväyksensä juhlintaan. Syntymäpäiväjuhlia oli haasteellista järjestää, kun ihmisillä oli joulun lähettyvillä omat joulukiireensä. Syntymäpäivälahja ei tuntunut niin suurelta, kun tiesi muutaman päivän päästä h-hetken lähestyvän, jolloin lahjoja tulisi paljon. Mika-Matti Trogen ja lapsuusajan joulutLapsuusjoulut ovat jääneet mieleeni pysyvästi. Meidän perheemme vietti joulua aina yhdessä ja vanhempani panostivat aina paljon ruokaan ja lahjoihin. Muistan kun meidän talomme lapset kokoontuivat kerhotilaan laulamaan joululauluja ja viettämään yhdessä aikaa. Illalla perheen kesken syötiin maistuva jouluateria ja sen jälkeen minun lisäkseni myös kahdelle pikkuveljelleni jaettiin lahjat. Joskus pukki toi lahjat ovelle, toisinaan sisään asti, mutta samalla tavalla tilanne oli aina vuoden jännittävin hetki. Nämä joulut eivät unohdu koskaan, ne ovat piirtyneet mieleen hyvin syvälle ja niitä on hieno muistella silloin tällöin. Migreeni yllätti joulunaOli joulussa huonojakin asioita. Olen sairastunut ensimmäiseen migreeniin jouluaattona ja luulenpa jännityksellä olleen asiaan vaikutusta. Migreeni on ollut mukana elämässäni siitä lähtien näihin päiviin asti. Useana jouluna muistan olleeni sairaana, varmasti johtuen joulun odottamisesta ja jännityksestä. Hyvä työntekijä sairastaa aina lomalla, niin minäkin. Viime jouluna perheemme sairasti vatsataudin ja se ei ollut niitä ikimuistettavia jouluja. Jouluna yrittäjäkin rauhoittuuNyt aikuisena jouluja vietetään edelleen ja usein perheeni kesken. Yrittämisen aikana kesälomat ja muut lomat ovat jääneet todella vähiin. Joulu kuitenkin on rauhoittumisen aikaa. Silloin saa levätä ja näin aikuisena, se on merkittävintä joulussa. Tietysti kun saa rentoutua rakkaan perheen kanssa, antaa se oman lisänsä juhlaan. Näin loppuvuodesta alkaa joulua ja rauhoittumisen aikaa todella odottamaan. Tänä vuonna täytän joulun tienoilla 50-vuotta. Entiseen tapaan mennään, en järjestä isoja juhlia vaan joulu on se suurin juhla tänäkin vuonna. Toivon, että tänä vuonna saamme viettää ikimuistoisen ja rentouttavan joulun. Sitä toivotan myös teille rakkaat lukijat. Jouluisin terveisin Mika-Matti Trogen, Printmix Oy ja METSEK Group Oy. YhteydenottoMikäli tarvitset apua lehtiasioissa ja ilmoitusmyynnissä, ota yhteyttä ja jutellaan, kuinka voisimme auttaa sinua! Alkuperäinen kirjoitus Printmix Oy:n blogissa. Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu, joulu |
Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu, joulu |
Mika-Matti Trogen ja toivoton tarinaTiistai 29.11.2022 Oman lapsen mielenterveys ja päihteiden käyttö huolettaa eikä anna vanhemmille rauhaa, vaikka lapsi olisi jo täysi-ikäinen aikuinen. Arki lapsen rinnalla voi tuntua raskaalta ja vaatia kohtuuttomia ponnisteluja. Piina voi kestää, jopa kymmeniä vuosia. Mielenterveys- ja päihdeongelmat eivät koskaan ole vain yhden ihmisen ongelmia, vaan asia koskettaa aina myös omaisia ja muita lähellä olevia ihmisiä. Mitä läheisempi henkilö on, sitä tuntuvammat ovat vaikutukset. Tilanne herättää usein monenlaisia ajatuksia ja tunteita: myötätuntoa, vihaa, surua, häpeää, syyllisyyttä, katkeruutta ja riittämättömyyden tunnetta. Omainen voi huomata oman elämänsä muuttuneen, kun se on alkanut ohjautua läheisen ongelmaan liittyvien ennakoimattomien mielialojen muutosten mukaan. Läheisestä huolehtiminen vie huomion pois omista tarpeista, kapeuttaen omaisen elämää. Kaikki tämä kuormittaa omaisen fyysistä, psyykkistä sekä sosiaalista jaksamista, aiheuttaen uupumusta koko lähipiirille. Vuosien piina ja huoliTässä Huumepoliisi-lehden tositarinassa kerrotaan kymmeniä vuosia kestäneestä piinasta, jonka mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivä Risto (nimi keksitty) on aiheuttanut vanhemmilleen ja koko lähipiirilleen. Risto on 70-luvulla syntynyt nykyään jo keski-ikäinen mies. Risto joutui peruskoulun aikana vaihtamaan erityisluokalle, koska koulunkäynti normaaliluokalla ei tahtonut onnistua. Muuten hänen lapsuutensa sujui ilman suurempia ongelmia. Riston varttuessa, syrjään vetäytyminen lisääntyi ja hänen kaveripiirinsä oli suppea. Hän viihtyi kotonaan ennemmin kuin ulkona ystävien kanssa. Aikuisiän saavutettuaan Riston päihdeongelmat alkoivat. Hän muutti kotoa omaan asuntoon ja puolenvuoden asumisen jälkeen edessä oli häätö. Asunto oli ruokottomassa kunnossa ja loppusiivous oli melkoinen työ. Kaikki huonekalut jouduttiin heittämään kaatopaikalle. Samaan aikaan työpaikalla oli monenlaisia ongelmia. Ristolla oli vaikeuksia tulla sovittuun aikaan työpaikalle ja jonkin verran haasteita työyhteisössä. Työnantajan ymmärtäväisyyden vuoksi hän kuitenkin sai toistaiseksi pitää työpaikkansa. Vuosien aikana pikkuhiljaa tilanne vain paheni. Ennen rehellinen Risto muuttui epärehelliseksi ja käytti mm. vanhempiaan hyväksi rahallisesti ja monella mullakin tavalla. Vanhemmat yrittivät parhaansa ja auttoivat Ristoa jatkuvien kriisien kanssa. Risto pääsi päihdehuollon asiakkaaksi ja hän oli monia kertoja päihdekuntoutuksessa pitkiäkin aikoja. Tilanne palautui aina kuitenkin huonoksi kuntoutuksista huolimatta. Vuosien jälkeen Risto löysi itselleen tyttöystävän ja sillä kertaa tilanne hieman rauhoittui. He muuttivat yhteen ja myöhemmin heille syntyi poika ja oikeastaan kaikki näytti hyvältä. Varsin pian kuitenkin tilanne muuttui. Riston mielenterveyden ongelmien sekä päihteiden käytön vuoksi he erosivat. Eron jälkeen Risto tapaili poikaansa säännöllisesti aina kun hänellä ns. hyvä jakso, mutta kun hän käytti päihteitä, tapaamiset jäivät vähemmälle. Risto ei koskaan oikein pystynyt suhtautumaan lapseen ja entiseen tyttöystäväänsä täysin normaalisti. Hän sai omalta perheeltään asiasta paljon moitteita, mutta taustalla ei ollut kuitenkaan välinpitämättömyys vaan mielenterveyteen liittyvä toteamaton sairaus ja siitä johtuva päihteiden käyttö. Kun tahto ei riitäNoin vuoden jälkeen onnettoman yhteensattuman vuoksi tyttöystävä menehtyi äkillisesti. Koska lapsi ei voinut mennä asumaan Riston luokse, jouduttiin tekemään huostaanotto ja lapsi muutti lastenkotiin. Tapahtumat aiheuttivat Ristolle romahduksen, josta hän ei ole tähän päivään mennessä selvinnyt. Hän menetti työpaikkansa ja käyttää eri päihteitä alkoholista huumeisiin päivittäin. Kun rahat loppuvat hän mm. kerää pulloja saadakseen ruokaa. Tasaisin väliajoin hän on yhteydessä vanhempiinsa, apua pyytäen. Vanhemmat toimittavat hänelle mm. ruokaa, koska eihän Ristoa voi nälässäkään pitää. Kaikki rahat menevät aina päihteisiin. Vanhemmat ovat käyttäneet kaikki energiansa pojan auttamiseen. He ovat olleet yhteydessä poliisiin, sairaanhoitoon ja sosiaalivirastoon, mutta melko huonolla menestyksellä. Vaikeuksia aiheuttaa esimerkiksi se, että Risto on jo täysi-ikäinen ihminen. Risto tarvitsee mielenterveys ja päihdetyön apua. Hän on kuitenkin jokseenkin hoitovastainen. Tällä hetkellä häntä ei voida pakottaa hoitoon, sen on tapahduttava hänen omasta tahdostaan. Juuri nyt hänen tilanteensa on huono. Hän on saanut taas häädön asunnostaan. Poliisillekin hän on tuttu ja vierailut putkassa ovat hänen arkipäiväänsä. Naapurit pelkäävät häntä. Kun Risto tulee vastaan hän saattaa puhua sekavia ja joskus käyttäytyä uhkaavasti. Taustalla on kuitenkin mielenterveysongelmista kärsivä ihminen, joka on perusluonteeltaan kiltti. Hänen hoitoon saamisensa ei ole kuitenkaan helppo asia viranomaisille ja varsinkaan vanhemmille, koska omaa tahtoa hoitoon hänellä ei tällä hetkellä ole. Ripaus toivoa jäljelläVanhemmat joutuvat vastoin tahtoaan elämään Riston rinnalla päivästä toiseen. Riston hylkääminen on käynyt mielessä, mutta oman lapsen kohdalla se ei ole helppo asia. Piinaavien vuosien aikana tilanne on aiheuttanut vanhemmille kovaa huolta ja kärsimystä. Pelko Riston menehtymisestä on päivittäistä. Tämä on vaikuttanut vanhuusiässä olevien vanhempien elämään olennaisesti. Terveyden kanssa on ollut ongelmia ja heidän suhteensa ystäviin ja muuhun perheeseen ovat väkisinkin etääntyneet. Vanhemmat kuitenkin elävät toivossa, että Risto saataisiin pysyvästi hoidon piiriin ja hänen ongelmansa saataisiin lopultakin selvitettyä. Yksi vaihtoehto olisi Riston määrääminen edunvalvontaan, mutta se ei Suomessa ole helppo toimenpide, jos hän ei itse sitä halua. Toivomuksena on piinan loppuminen ja vanhuuden viettäminen rauhassa. Printmix ylpeästi yhteistyössäVuonna 2018 Helsingin huumepoliisi herätti henkiin Huumerikostutkijat ry:n. Työntekijäyhdistyksen toiminta alkoi ensimmäisen kerran jo vuonna 1988. Yhdistys julkaisee Huumepoliisi-lehteä, joka on ilmestynyt vuodesta 2018 pääsääntöisesti kahden numeron verran vuodessa. Lehteä painetaan noin 2500 kappaletta jokaista julkaisua kohden. Printmix on ylpeä tärkeästä yhteistyöstä yhdistyksen kanssa. Teksti: Mika-Matti Trogen YhteydenottoMeille on tärkeää tukea yhdistysten merkittävää työtä omalla toiminnallamme. Ota yhteyttä ja jutellaan lisää, kuinka voimme auttaa sinua järjestölehtesi tekemisessä! Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Printmix Oy:n blogissa. |
Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu |
Printmix kokemuksia - Ilmoitusmyyjän tarinaKeskiviikko 26.10.2022 Empaattinen johtaminen ei tarkoita pehmoilua Printmixillä. Pehmeät arvot eivät käsityksemme mukaan vähennä kovan tuloksen tekemistä, vaan päin vastoin. Printmix ja Suomen Myyntimediat työllistävät tänä päivänä yli 40 ilmoitusmyyjää, sekä muuta henkilökuntaa. Vuosien aikana olemme saaneet törmätä monenlaisiin eri ihmisiin ja persooniin. Eri tapauksista voisi kirjoittaa jopa kirjan, kokemuksia on niin paljon. Kerron tässä erään ääritapauksen henkilöstä, joka on edelleen yhtiömme palveluksessa. Emme kerro tämän työntekijän oikeaa nimeä, mutta kutsutaan häntä tässä jutussa vaikkapa Petriksi, kertoo Mika-Matti Trogen. Tervetuloa Printmixille Petri otti yhteyttä työnhaun johdosta vuonna 2009. Haastattelussa Petri kertoi, että on ollut aikaisemminkin vastaavissa tehtävissä, mutta sairastui ja on ollut monta vuotta poissa työmaailmasta. Päätimme palkata Petrin ja hän aloittikin jo heti seuraavana työpäivänä ilmoitusmyyjän tehtävissä. Vuosien aikana hän osoittautui säntilliseksi tekijäksi ja vähitellen opimme tuntemaan häntä paremmin. Vuonna 2017 Petrillä oli ongelmia asunnon saamisen kanssa. Hän ei kertonut siitä töissä vaan pähkäili asiaa itsekseen. Lopulta meille selvisi, että Petrillä ei enää ollut asuntoa ja tilanne oli todella huono. Petrillä oli jatkuvaa lääkitystä vaativa sairaus ja asunnottomuus ei näin ollen ollut mitenkään hyvä asia. Halusin auttaa häntä ja otin yhteyttä työnantajan ominaisuudessa Helsingin kaupungin asuntotoimistoon ja kerroin tilanteen. Petri kuitenkin oli joka päivä työssä käyvä ihminen ja ei tuntunut oikealta, että hän jäisi ilman asuntoa. Kohtuullisen nopeasti tämän jälkeen Petri onneksi sai asunnon, kertoo Mika-Matti Trogen. Onni onnettomuudessa Tapahtuneen jälkeen työ jatkui normaalisti vuoteen 2020 asti. Petri oli aina kellontarkka työajoissa. Eräänä maanantai aamuna sain puhelinsoiton Helsingin toimistomme johtajalta, joka oli huolissaan, koska Petri ei ollut saapunut työpaikalle. Päätimme odottaa muutaman tunnin. Petriä ei kuulunut, joten työnjohtajamme otti yhteyttä viranomaisiin. Petri löytyi kotoaan tajuttomana, hän oli saanut vaikean aivoinfarktin. Hoitohenkilökunta kertoi, että työnjohtaja pelasti Petrin hengen. Petrin toipuminen kesti noin kaksi vuotta. Hän pääsi sairaalasta ja sai tuetun asuinpaikan. Onni onnettomuudessa, että hän jäi henkiin ja vielä kohtuullisen hyväkuntoisena. Lääkäri oli kertonut Petrille, että hän suosittelee sairaseläkkeelle jäämistä. Petri oli kuitenkin sanonut lääkärille, että haluaa palata työhön. Petri palasikin työhön ilmoitusmyyjän tehtäviin heti sairaalasta päästyään keväällä 2022. Hän on mielestäni huikea kaveri ja varmasti harvinaisen sisukas. Nostan hänelle hattua erittäin korkealle, monen suomalaisen pitäisi ottaa tämänkaltaisesta työntekijästä mallia, iloitsee Mika-Matti Trogen. Empatia kannustaa hyvään työhön Harvard Business on tehnyt selvityksen, jossa todettiin, että empaattisissa yrityksissä työntekijät suoriutuvat töistään 20 prosenttia epäempaattisten yritysten työntekijöitä paremmin. Suomen Myyntimedioiden ja Printmixin johto on myös ymmärtänyt, että työpaikan luovat ihmiset. Arvostamme jokaista hyvää työntekijäämme todella paljon ja se kohottaa hyvinvointia, jaksamista ja antaa rohkaisevaa potkua tehdä työtä hyvin. Yhteydenotto Meihin voit ottaa yhteyttä rohkeasti kaikissa lehti- ja ilmoitusmyyntiasioissa. Katso myös avoimet työpaikkamme ja hae mukaan hyvään tiimiin. Alkuperäisen kirjoituksen löydät Printmixin sivuilta. |
Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu |