Kohti rakastettua juhlaa

Maanantai 13.11.2023 klo 11:50 - Mika-Matti Trogen

Joulu on vuoden odotetuin juhla, joka saa ihmiset ympäri maailmaa pysähtymään, hiljentymään ja kokoontumaan yhteen perheidensä ja ystäviensä kanssa. Vaikka joulu on monille ensisijaisesti kristillinen juhla, sen juuret ulottuvat syvälle historiaan ja se on monissa kulttuureissa saanut erilaisia merkityksiä. Mutta mikä tekee joulusta niin erityisen, ja miten erilaiset kulttuurit ja perinteet vaikuttavat siihen, miten juhlaa vietetään eri puolilla maailmaa?

Minulle joulu merkitsee aina pysähtymisen ja hiljentymisen aikaa. Jouluna eivät soi työpuhelimet ja ei tarvitse olla tavoitettavissa. Puhelimen voi oikeastaan jättää työpöydälle ja nauttia hiljaisuudesta. Joulu on minulle ainoa aika vuodesta, kun todella saa rauhoittua ja levätä. Käytän joulun ajan aina lepäämiseen ja keskityn vain läheisiin ihmisiin ja perheenjäseniin.

Historialliset juuret

Joulu juontaa juurensa useista eri kulttuurisista perinteistä ja uskonnoista. Ennen kuin kristinusko levisi Eurooppaan, monissa kulttuureissa juhlittiin talvipäivänseisausta – pimeimmän päivän ja valon voiton yötä yli. Esimerkiksi roomalaiset viettivät Saturnalia-juhlaa, joka oli omistettu sadonkorjuulle ja viljajumala Saturnukselle.

Kun kristinusko alkoi levitä, monet näistä vanhoista perinteistä sulautuivat kristilliseen joulujuhlaan. Joulun sanotaan juhlistavan Jeesuksen syntymää, mutta tarkkaa päivämäärää ei mainita Raamatussa. Joulukuun 25. päivän valinta Jeesuksen syntymäpäiväksi saattaa olla yritys kristillistää jo olemassa olevia perinteitä ja juhlia.

Joulu ei minulle ole koskaan ollut kovin uskonnollinen juhla. En ole joulukirkon vakiokävijä, mutta haaveena minulla on joskus osallistua jouluaaton jumalanpalvelukseen. Uskon sen olevan kaunis kokemus ja toki saattaa ensikerran jälkeen tarttua joulun perinteeksi myös minulle.

Suomalainen joulu

Suomessa joulu on vuosisatojen ajan ollut merkittävä juhla. Vanhat suomalaiset uskomukset ja perinteet ovat sekoittuneet kristinuskon tuomiin tapoihin. Esimerkiksi kodin koristelu havuilla ja kynttilöillä juontaa juurensa aikaan ennen kristinuskoa, kun uskottiin, että valo ja vihreys karkottavat pimeyden ja pahat henget.

Nykyisin suomalaisille joulu on ennen kaikkea perheen yhteinen aika. Joulupöydässä nautitaan perinteisiä herkkuja kuten kinkkua, laatikoita ja rosollia. Joululahjojen antaminen ja saaminen on monelle tärkeä osa juhlaa, mutta vielä tärkeämpää on yhdessäolo, rauhoittuminen ja kiitollisuuden tunne.

Joulu maailmalla

Vaikka joulu juhlitaan monissa maissa, sen merkitys ja tavat vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa joulu on vahvasti uskonnollinen juhla, jota vietetään messuilla ja kirkollisilla seremonioilla. Toisaalla, kuten Australiassa, joulu sijoittuu keskelle kesää, jolloin juhlaan liittyy piknikejä ja rantoja.

Amerikkalaisessa kulttuurissa joulu on suuri kaupallinen juhla, joka alkaa jo marraskuun lopulla "Black Fridayn" myötä. Lahjat, koristeet ja musiikki täyttävät kodit ja kaupungit, ja monille joulu on ennen kaikkea ilon ja yhdessäolon juhla.

Syvempi merkitys

Vaikka joulu on monille ensisijaisesti iloinen ja valoisa juhla, sen taustalla on syvempiä merkityksiä. Joulu muistuttaa meitä toivosta, rakkaudesta ja hyväntekeväisyydestä. Se on aika, jolloin monet ihmiset pysähtyvät miettimään elämänsä tarkoitusta ja sitä, mitä he voivat tehdä auttaakseen muita.

Joulun sanoma hyvästä tahdosta ja rauhasta ei ole sidottu mihinkään tiettyyn uskontoon tai kulttuuriin. Se on universaali viesti, joka resonoi ihmisten sydämissä ympäri maailmaa.

Rakkaimmat joulumuistoni liittyvät lapsuuteni jouluihin, jotka ovat juurtuneet muistoihini pysyvästi. Muista selvästi jouluaton tuoksun ja äitini valmistamat jouluateriat. Läheisten muistaminen on myös kuulunut perheeni joulurituaaleihin ja käymme vuosittain haudoilla muistamassa jo poistuneita läheisiämme. Kynttilämeri hautausmaalla on kaunis ja vaikuttava näky, se on nähtävä joka vuosi.

Joulun merkitys on monimuotoinen ja monitahoinen, mutta sen ydin on yhteinen: se on aika, jolloin ihmiset kokoontuvat yhteen juhlimaan, jakamaan ja rakastamaan. Olipa kyseessä sitten uskonnollinen juhla, perheen yhteinen hetki tai mahdollisuus auttaa muita, joulu muistuttaa meitä ihmisen hyvyydestä ja siitä, että pimeimmänkin yön jälkeen valo voittaa aina.

Jokainen meistä voi löytää joulusta oman merkityksensä ja tehdä siitä juhlan, joka heijastaa omia arvojamme ja perinteitämme. Mutta ennen kaikkea joulu muistuttaa meitä siitä, että yhdessä olemme vahvempia ja että rakkaus ja ystävyys ovat elämän suurimpia lahjoja.

Tähän on hyvä päättää tämän kertainen blogi kirjoitukseni. Toivotan kaikille lukijoille rauhallista ja mukavaa joulua!

Siniset Ritarit -lehti: Koulukiusaaminen on koko yhteiskunnan riesa

Tiistai 17.10.2023 klo 11:23 - Mika-Matti Trogen

Koulukiusaamista on yritetty nujertaa Suomessa jo vuosia. Koulukiusaamisen ehkäisyyn suunnatuista toimenpiteistä, poliitikkojen juhlapuheista ja erilaisista kampanjoista huolimatta se ei ole kadonnut mihinkään. Päinvastoin, koulukiusaaminen kuuluu valitettavasti edelleen monen koululaisen arkeen koulussa, koulutiellä, internetissä ja kotona.

Valitettavaa on myös se, että kiusaaminen on saanut yhä väkivaltaisempia muotoja. Mediassa on paljon karmeita tarinoita koulukiusattujen ja heidän läheisiensä kärsimyksistä, ja seuraukset pysyvät usein kiusatun mukana läpi elämän tai jopa lopettavat nuoren elämän.
Tutkiessani eri tarinoita tiedostusvälineissä, mieleeni jäi kirjoitus, jossa 15-vuotiaan Olivian äiti kertoo kuinka koulukiusaaminen vei hänen tyttärensä hengen. Olivia oli kärsinyt 2,5 vuoden ajan vakavasta ja toistuvasta koulukiusaamisesta. Vanhemmat pojat olivat haukkuneet ja huutaneet tytölle.

Hänet jätettiin myös tahallaan ulkopuolelle. Äiti ja tytär olivat epätoivoisia ja yrittivät
kaikkensa toiminnan lopettamiseksi. Valitettavasti Olivia kuitenkin ahdistui ja alkoi jäämään koulusta pois. Lopulta ahdistus kasvoi liian suureksi ja Olivia päätti itse elämänsä. Taas yksi tositarina liikaa, asialle on tehtävä jotakin.

Vakava ongelma, jonka edessä emme saa ummistaa silmiämme

Koulut ovat paikkoja, joissa lapsille ja nuorille opetetaan paitsi akateemisia taitoja, myös sosiaalisia taitoja, kuten yhteistyötä, empatiaa ja toisten kunnioittamista. Kuitenkin Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, koulukiusaaminen on iso ongelma, joka vaatii jatkuvaa huomiota, toimintaa ja ennaltaehkäisyä. 

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan noin joka kymmenes peruskoululainen kokee kiusaamista Suomessa. Lukema on pysynyt melko vakaana viime vuosina, mutta se on edelleen huolestuttavan korkea. Erityisesti kyberkiusaaminen on noussut esiin uutena ja kasvavana haasteena.

Kiusaamisen eri muotoja ja vaikutuksia

Kiusaaminen voi ilmetä monissa eri muodoissa - fyysisenä, sanallisena, sosiaalisena tai jopa kyberkiusaamisena, joka tapahtuu digitaalisissa ympäristöissä. Vaikka kiusaamisen muoto voi vaihdella, sen vaikutukset ovat usein samankaltaisia: alentunut itsetunto, masennus, ahdistuneisuus ja jopa itsetuhoiset ajatukset.

Suomi on ottanut useita askeleita koulukiusaamisen torjumiseksi. Yksi merkittävimmistä
aloitteista on KIVA Koulu -ohjelma, joka on tutkimuspohjainen toimintamalli koulukiusaamisen vähentämiseksi. Ohjelman avulla pyritään ennaltaehkäisemään kiusaamista ja puuttumaan siihen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lisäksi opettajien koulutuksessa painotetaan yhä enemmän sosiaalisen ilmapiirin merkitystä ja opettajille annetaan työkaluja kiusaamisen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen.

Kiusaamisen vastaisessa taistelussa on tärkeää, että koko kouluyhteisö - opettajat, oppilaat, vanhemmat ja muu henkilökunta - tekevät yhteistyötä. Kouluympäristön tulisi olla sellainen, jossa jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi.

Vaikka Suomi on tehnyt merkittäviä edistysaskeleita koulukiusaamisen torjumisessa, ongelmaa ei ole todellakaan voitettu. On tärkeää, että yhteiskunta, koulut ja
vanhemmat jatkavat työtä kiusaamisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Jokaisen lapsen ja nuoren on saatava käydä koulua ilman pelkoa kiusaamisesta.

Digitalisaatio tuo uusia haasteita

Vaikka teknologia on tuonut mukanaan monia mahdollisuuksia opetuksessa, se on myös avannut ovet uudenlaiselle kiusaamiselle. Kyberkiusaaminen on nimittäin anonyymimpää ja voi tapahtua milloin tahansa, minkä vuoksi sen torjuminen vaatii erityistä huomiota. On tärkeää, että kouluissa opetetaan digitaalista kansalaisuutta ja nettikäyttäytymistä, jotta nuoret oppivat käyttämään teknologiaa vastuullisesti.

Voimme kaikki olla osa ratkaisua

Koulukiusaamisen torjunta ei ole vain opettajien tai vanhempien vastuulla. Jokainen meistä voi olla osa ratkaisua. Olipa kyse sitten pienistä teoista, kuten kaverin tukemisesta vaikeina aikoina, tai suuremmista aloitteista, kuten koulukiusaamisen vastaisten tapahtumien järjestämisestä, jokaisella teolla on merkitystä.

Tulevaisuuden näkymät

Vaikka koulukiusaamisen torjunnassa on edelleen paljon työtä, on syytä olla toiveikas.
Monet koulut ovat jo nyt osoittaneet, että kiusaamista voidaan vähentää merkittävästi oikeilla toimilla ja yhteisöllisellä asenteella. Jatkamalla tätä työtä voimme varmistaa, että tulevaisuudessa koululaiset voivat opiskella kouluissa, joissa kiusaamista ei hyväksytä missään muodossa.

Sydänten yhteys vuosituhansien takaa

Keskiviikko 4.10.2023 klo 13:18 - Mika-Matti Trogen

Joukkueurheilun merkitys vammaiselle henkilölle voi olla suuri

Tiistai 19.9.2023 klo 15:27

 

Vammaisuus ei rajoita vain fyysisesti, vaan se voi vaikuttaa myös henkilön sosiaaliseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin. Yhä useammat vammaiset henkilöt ovat löytäneet voimaa ja tukea osallistumalla erilaisiin joukkueisiin ja yhteisöihin. Tässä artikkelissa tutkimme, miksi joukkueen merkitys vammaiselle henkilölle voi olla niin suuri ja miten se vaikuttaa heidän elämänlaatuunsa.

Yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus

Vammaisille henkilöille joukkueet tarjoavat mahdollisuuden tuntea kuuluvansa osaksi jotakin suurempaa. Yhteiset tavoitteet ja jaetut kokemukset luovat vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen, joka voi auttaa lievittämään sosiaalista eristyneisyyttä ja yksinäisyyttä.

Itsetunnon ja itseluottamuksen vahvistuminen

Joukkueen jäsenyys voi auttaa vammaisia henkilöitä vahvistamaan omaa itsetuntoaan ja itseluottamustaan. Onnistumiset ja yhdessä koetut haasteet voivat lisätä henkilön uskoa omiin kykyihinsä, mikä heijastuu myös muilla elämänalueilla.

Liikunnan ja aktiivisuuden edistäminen

Monet vammaiset henkilöt voivat hyötyä liikunnasta ja aktiivisesta elämäntavasta.
Joukkueen mukanaolo tarjoaa motivoivan ympäristön, jossa liikunnasta tulee osa arkipäivää. Tämä voi parantaa fyysistä kuntoa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Sosiaalisten taitojen kehittyminen

Joukkueet tarjoavat mahdollisuuden harjoitella ja kehittää erilaisia sosiaalisia taitoja, kuten vuorovaikutusta, tiimityötä ja konfliktien ratkaisua. Nämä taidot ovat arvokkaita paitsi joukkueen sisällä, myös yleisesti elämässä selviytymisessä.

Esteiden voittaminen ja empowerment

Vammaisille henkilöille joukkueen merkitys ulottuu usein myös esteiden voittamiseen ja empowermentiin. Joukkueen jäsenyys tarjoaa mahdollisuuden todistaa omat kyvyt ja näyttää, että vammaisuus ei määritä heidän potentiaaliaan. Tämä voi inspiroida muita vammaisia henkilöitä uskomaan itseensä ja tavoittelemaan omia unelmiaan rohkeammin.

Vertaistuki ja kokemusten jakaminen

Joukkueet luovat luontevan foorumin vertaistuelle ja kokemusten jakamiselle. Vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus keskustella samankaltaisista haasteistaan ja voitoistaan muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Tämä luo ainutlaatuisen yhteisön, jossa ymmärrys ja tuki ovat vahvoja.

Yhteiskunnallinen muutos ja tietoisuuden lisääminen

Joukkueet voivat myös edistää yhteiskunnallista muutosta ja lisätä tietoisuutta vammaisuudesta. Osallistuminen erilaisiin tapahtumiin ja kilpailuihin voi herättää huomiota vammaisten henkilöiden kyvykkyyksiin ja saada yhteiskunnan pohtimaan ennakkoluulojaan ja rajoitteitaan.

Monimuotoisuus ja inklusiivisuus

Joukkueet voivat edistää monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta yhteiskunnassa. Kun vammaiset ja ei-vammaiset henkilöt työskentelevät yhdessä samassa joukkueessa, se luo tilaisuuden oppia toisiltaan ja murtaa stereotypioita. Tämä edistää ymmärrystä ja yhteistyötä eri taustoista tulevien ihmisten välillä.

Tulevaisuuden mahdollisuudet

Vammaisten henkilöiden joukkuetoiminalla on potentiaalia kasvaa ja kehittyä tulevaisuudessa. Uusien teknologisten innovaatioiden ja yhteisöllisten verkostojen avulla joukkueet voivat laajentaa vaikutustaan ja tarjota entistä monipuolisempia mahdollisuuksia vammaisille ihmisille.

Lopuksi

Joukkueen merkitys vammaiselle henkilölle on syvällinen ja monipuolinen. Se vaikuttaa paitsi yksilön hyvinvointiin, myös yhteisön rakentamiseen, tietoisuuden lisäämiseen ja yhteiskunnalliseen muutokseen. Vammaiset henkilöt voivat löytää voimaa, inspiraatiota ja yhteenkuuluvuutta osallistumalla erilaisiin joukkueisiin, mikä edistää heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan ja osallisuuttaan yhteiskunnassa.

Nettikirjoittelu on kasvanut räjähdysmäisesti

Tiistai 29.8.2023 klo 13:10 - Mika-Matti Trogen

Internetin kehittyminen ja yleistymisen myötä ihmiset ovat saaneet mahdollisuuden osallistua aktiivisesti erilaisiin verkkokeskusteluihin. Sosiaalisen median alustat, blogit, keskustelufoorumit ja sähköposti ovat kaikki välineitä, joilla kuka tahansa voi ilmaista mielipiteensä ja ajatuksensa verkossa. Tämä on tuonut mukanaan monia positiivisia asioita, kuten laajemman keskustelun, tiedon jakamisen ja yhteisöllisyyden lisääntymisen.

Kunnianloukkaus

Kunnianloukkaus on oikeudellinen käsite, joka koskee ihmisten maineen ja kunnian loukkaamista. Se voi tapahtua monilla eri tavoilla, kuten väärän tiedon levittämisen, valheiden julkaisemisen tai loukkaavien kommenttien tekemisen. Useimmissa maissa on lakeja, jotka suojaavat yksilöiden mainetta kunnianloukkaukselta. Nämä lait kattavat myös nettikirjoittelun, ja siksi on tärkeää ymmärtää niiden perusteet.

Kunnianloukkaus Verkossa

Nettikirjoittelussa kunnianloukkaus voi ilmetä monin eri tavoin. Yksi yleinen esimerkki on henkilökohtaisten hyökkäysten tekeminen toisia kohtaan sosiaalisen median kommenttiosioissa. Tämä voi vahingoittaa ihmisten mainetta ja aiheuttaa emotionaalista kärsimystä. Lisäksi väärän tiedon levittäminen verkossa voi nopeasti levitä ja vahingoittaa yksilön tai yrityksen mainetta.

Vastuullinen nettikirjoittelu

Vaikka internet tarjoaa vapauden ilmaista mielipiteensä, on tärkeää harjoittaa vastuullista nettikirjoittelua. Jokaisella meistä on vastuu siitä, mitä kirjoitamme verkossa, ja siitä, miten sanamme voivat vaikuttaa muihin. Vastuullinen nettikirjoittelu tarkoittaa keskustelun käymistä asiallisesti, kunnioittavasti ja toisia ihmisiä kuunnellen. Se tarkoittaa myös sitä, että meidän tulisi varmistaa, että jakamamme tiedot ovat totuudenmukaisia ja luotettavia.

Oikeudelliset seuraamukset

Jos syyllistyt kunnianloukkaukseen verkossa, saatat joutua oikeudellisiin seuraamuksiin. Nämä seuraamukset voivat vaihdella vakavuudeltaan ja voivat sisältää sakkorangaistuksia, vahingonkorvauksia ja jopa vankeusrangaistuksia joissakin tapauksissa. Siksi on äärimmäisen tärkeää olla tietoinen omista teoistamme ja pitää mielessä vastuullisen nettikirjoittelun periaatteet.

Ennaltaehkäisy

Kunnianloukkausten ennaltaehkäisyyn on useita keinoja. Yksi niistä on harkita huolellisesti ennen kuin julkaisee jotain verkossa. Toinen on tietää omat oikeutensa ja velvollisuutensa internetissä. Lisäksi on tärkeää olla valmis keskustelemaan erimielisyyksistä rakentavasti ja yrittää ratkaista konfliktit rauhanomaisesti.

Nettikirjoittelun tulevaisuus

Kun digitaalinen viestintä jatkaa kasvuaan, on tärkeää pohtia sen tulevaisuutta ja haasteita. Yksi merkittävä haaste on vihapuheen lisääntyminen verkossa. Vihapuhe voi johtaa kunnianloukkauksiin ja jopa fyysiseen väkivaltaan. Toinen haaste on tiedonvälityksen luotettavuus, kun valeuutiset ja salaliittoteoriat leviävät nopeasti verkossa.

Tulevaisuudessa on tarpeen kehittää parempia työkaluja ja käytäntöjä kunnianloukkausten ja vihapuheen estämiseksi verkossa. Tämä voi sisältää tehokkaampaa moderointia sosiaalisen median alustoilla, lainsäädännön päivittämistä vastaamaan digitaalisen aikakauden tarpeita sekä lisää koulutusta digitaalisen median lukutaidosta ja vastuullisesta nettikirjoittelusta.

Yhteenveto

Nettikirjoittelusta ja kunnianloukkauksesta keskustelu on tärkeää, kun digitaalinen viestintä jatkaa kasvuaan. On olennaista ymmärtää sekä oikeudelliset että moraaliset näkökulmat näissä kysymyksissä ja pyrkiä luomaan turvallisempi ja vastuullisempi verkkoympäristö kaikille käyttäjille. Tämä vaatii yhteiskunnan, teknologiayritysten ja yksilöiden yhteistyötä, jotta voimme saavuttaa tasapainon ilmaisunvapauden ja vastuullisuuden välillä verkossa.

Lasten suojatieonnettomuudet on vakava huolenaihe

Maanantai 31.7.2023 klo 13:09

 

Suojatie on tarkoitettu turvalliseen tienylitykseen ja se on merkittävä asia puhuttaessa lasten liikenneturvallisuudesta. Valitettavasti lasten suojatiellä tapahtuvat onnettomuudet ovat yhä liian yleisiä ja aiheuttavat usein vakavia seurauksia. Tässä artikkelissa tarkastelemme lasten suojatien onnettomuuksien problematiikkaa, niiden syitä ja keinoja parantaa lasten turvallisuutta suojateillä.

Onnettomuustilastot 

Tilastojen mukaan lasten suojatien onnettomuudet ovat vakava huolenaihe. Suomessa tapahtui viime vuonna lukuisia onnettomuuksia, joissa lapset loukkaantuivat tai kuolivat suojatietä ylittäessään. Näitä onnettomuuksia aiheuttivat pääasiassa autoilijoiden laiminlyönnit pysähtymisvelvollisuudessaan suojatien edessä sekä lasten oma huolimattomuus liikenteessä.

Onnettomuuksien syitä ja tekijöitä

Lasten suojatien onnettomuudet johtuvat monista tekijöistä, ja ne voivat tapahtua eri osapuolten huolimattomuuden tai virheellisen toiminnan seurauksena. Joitakin yleisiä syitä lasten suojatien onnettomuuksiin ovat:

Havainnointivirheet: Sekä autoilijat että lapset voivat tehdä havainnointivirheitä suojatiellä. Autoilijoiden tulee olla erityisen tarkkaavaisia havaitessaan lapsia suojatiellä ja antaa heille etuajo-oikeus. Lapset puolestaan saattavat olla liian kiireisiä tai innostuneita ylittämään tien ilman asianmukaista varovaisuutta.

Nopeus ja etäisyys: Autoilijoiden liian suuri nopeus tai riittämätön etäisyys suojatien lähestyessä lisäävät onnettomuusriskiä. Nopeusrajoitusten noudattaminen ja riittävä etäisyys suojatielle mahdollistavat riittävän pysähtymisajan lapsille.

Heikko näkyvyys: Huonot sääolosuhteet, pimeys tai esteet voivat heikentää näkyvyyttä suojatiellä. Lapset voivat olla vaikeasti havaittavissa, mikä lisää riskiä onnettomuuksille. Valaistuksen parantaminen suojateillä ja heijastinten käyttö auttavat par antamaan paremman näkyvyyden ja varoittamaan autoilijoita lähestyvistä jalankulkijoista.

Koulutuksen puute: Lasten liikenneturvallisuuskoulutuksen puute voi johtaa virheelliseen toimintaan suojatiellä. On tärkeää tarjota lapsille ja heidän vanhemmilleen kattavaa liikennekasvatusta ja koulutusta suojatien turvallisesta ylittämisestä. Koulujen, vanhempien ja paikallisten yhteisöjen tulisi tehdä yhteistyötä tällaisen koulutuksen tarjoamiseksi.

Turvallisuuden edistäminen suojateillä

Lasten suojatien onnettomuuksien vähentämiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka sisältää seuraavia toimenpiteitä:

Liikennekasvatus ja tiedotus: Lasten tulisi saada perusteellinen koulutus suojatien turvallisesta käytöstä ja liikennesäännöistä. Vanhempien, koulujen ja muiden sidosryhmien tulisi myös osallistua tiedotuskampanjoihin, jotka korostavat suojatien turvallista ylittämistä.

Infrastruktuurin parantaminen: Suojateitä tulisi suunnitella ja rakentaa lasten tarpeet huomioon ottaen. Hidasteiden ja esteiden sijoittaminen suojateiden läheisyyteen voi auttaa hidastamaan autojen nopeuksia ja parantaa näkyvyyttä. Valaistuksen parantaminen ja liikennemerkkien selkeys ovat myös tärkeitä.

Valvonta ja seuraamukset: Poliisin aktiivinen valvonta suojateiden läheisyydessä voi toimia pelotteena ja muistuttaa autoilijoita pysähtymisvelvollisuudestaan.

Roolimallina toimiminen: Aikuisilla on tärkeä rooli lasten liikenneturvallisuuden edistämisessä. Heidän tulisi toimia hyvänä esimerkkinä ja osoittaa oikeat liikennekäyttäytymisen mallit suojatien ylittämisessä.

Teknologian hyödyntäminen: Teknologian kehittyminen tarjoaa mahdollisuuksia parantaa lasten turvallisuutta suojateillä. Älykkäät liikennejärjestelmät ja jalankulkijoiden varoitusjärjestelmät voivat auttaa havaitsemaan lapsia suojatiellä ja varoittamaan autoilijoita heidän läsnäolostaan.

Onnettomuuksien vähentäminen vaatii yhteistyötä 

Koulujen tulisi ottaa liikenneturvallisuus osaksi opetussuunnitelmaansa ja tarjota säännöllistä liikennekasvatusta oppilailleen. Koulujen henkilökunnan ja vanhempien tulisi tehdä yhteistyötä ja järjestää tiedotustilaisuuksia, kampanjoita ja harjoituksia, jotka keskittyvät suojatien turvalliseen ylittämiseen.

Vanhempien tulisi osallistua aktiivisesti lastensa liikenneturvallisuuden edistämiseen. Heidän tulisi opettaa lapsilleen oikeaa suojatien käyttäytymistä ja varmistaa, että lapset ymmärtävät liikennesäännöt ja riskit. Vanhempien tulisi myös kannustaa ja valvoa lastensa liikenneturvallista käyttäytymistä.

Jatkuvan tutkimuksen avulla voidaan kehittää entistä parempia menetelmiä ja ratkaisuja lasten suojatien onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Tutkimuksen avulla voidaan tunnistaa riskitekijät, arvioida toimiviksi havaittuja toimenpiteitä ja kehittää uusia innovaatioita turvallisemman liikenneturvallisuuden takaamiseksi.

Liikenneturvallisuudesta tiedottaminen ja tiedostamisen lisääminen ovat avainasemassa. Mediassa, sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa tiedotuskampanjoissa tulisi korostaa lasten suojatien turvallisen ylittämisen merkitystä ja antaa konkreettisia vinkkejä turvalliseen käytökseen.

Lasten suojatien onnettomuuksien vähentäminen vaatii jatkuvaa sitoutumista ja yhteistyötä kaikilta osapuolilta. Autoilijoiden, jalankulkijoiden, vanhempien, koulujen, paikallisyhteisöjen ja viranomaisten on tehtävä yhteistyötä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Vain kaikkien osapuolten aktiivinen panos ja sitoutuminen voivat vähentää lasten suojatien onnettomuuksia.

Lopuksi

On tärkeää korostaa, että lasten suojatien onnettomuuksien ehkäiseminen on jatkuva prosessi, joka vaatii jatkuvaa tiedotusta, valvontaa, koulutusta ja tiedostamista. Autoilijoiden tulee olla tarkkaavaisia suojateiden lähestyessä ja noudattaa pysähtymisvelvollisuuttaan. Jalankulkijoiden, erityisesti lasten, tulee oppia oikea tapa ylittää suojatie ja olla tarkkaavaisia liikenteessä.

Vanhempien, koulujen ja yhteisöjen on tehtävä yhteistyötä ja tarjottava liikenneturvallisuuskoulutusta lapsille. Vain näin voimme luoda turvallisemman ympäristön lapsille suojatien ylittämiseen ja vähentää lasten suojatiellä tapahtuvia onnettomuuksia.

Tämä kirjoitus on julkaistu Liikkuvan Poliisin Perinneyhdistys ry:n Viesti -lehdessä.

On tärkeää rentoutua lomalla!

Maanantai 17.7.2023 klo 13:40

Loma-ajat ja rentoutuminen ovat tärkeitä elementtejä terveellisen ja tasapainoisen elämän kannalta. Nykypäivän kiireisessä maailmassa on entistä tärkeämpää pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Loma-ajat tarjoavat mahdollisuuden irtautua arjen kiireistä ja antavat meille tilaisuuden rentoutua ja palautua. 

Loman aikana on tärkeää unohtaa työasiat hetkeksi ja keskittyä itseensä. On hyvä luoda selkeä raja työn ja vapaa-ajan välille. Tämä auttaa vähentämään stressiä ja antaa tilaa levätä ja rentoutua. Loma tarjoaa mahdollisuuden tehdä asioita, joita arjen kiireessä ei ehkä ehdi tai jaksa tehdä. Voit lähteä matkalle uusiin maisemiin, viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa, harrastaa omia kiinnostuksen kohteita tai vain nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta.

Rentoutuminen ei kuitenkaan rajoitu pelkästään loma-aikoihin. Se on tärkeää myös arjessa, jotta jaksamme paremmin. Renotutumiseen voi kuulua erilaisia aktiviteetteja, kuten meditointia, joogaa, lukemista, musiikin kuuntelua tai kävely luonnossa. Jokaisella on oma tapansa rentoutua, ja on tärkeää löytää ne juuri itselle sopivat keinot. 

Loman ja rentoutumisen hyödyt ulottuvat pidemmälle kuin pelkkään hetkelliseen hyvään oloon. Ne edistävät myös terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Stressin vähentyessä ja mielen rauhoittuessa kehomme voi palautua paremmin ja saada enemmän energiaa. Rentoutuminen auttaa myös lisäämään luovuutta ja keskittymiskykyä sekä parantamaan unen laatua.

Loma-ajat ja rentoutuminen on investointi omaan hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Vaikka arki saattaa välillä tuntua kiireiseltä ja lomat ovat pitkän matan päässä, voimme silti ottaa pieniä rentoutumishetkiä päivittäin. Pienetkin tauot arjen keskellä voivat tehdä suuren eron jaksamisessa ja hyvinvoinnissa.

Loman aikana on myös tärkeää löytää tasapaino aktiivisen teemisen ja lepäämisen välillä. Vaikka olisi houkuttelevaa täyttää päivät jatkuvalla menolla, meidän on annettava kehollemme ja mielellemme aikaa levätä. Hyvä uni, terveellinen ravinto ja riittävä liikunta ovat tärkeitä osatekijöitä loma-ajan hyödyntämisessä. 

Lisäksi kannattaa ottaa huomioon, että loma-ajat voivat olla erilaisia eri ihmisille. Jotkut saattavat kaivata hiljaista aikaa yksinään, kun taas toiset nauttivat sosiaalisista tapahtumista ja ryhmäaktiviteeteista. On tärkeää kuunnella omia tarpeitaan ja luoda loma, joka sopii juuri itselle. 

Tutkimukset osoittavat, että ne työntekijät, jotka ottavat säännöllisesti lomia ja pitävät huolta rentoutumisestaan, ovat tuottavampia, luovempia ja motivoituneempia. Loma-ajat antavat meille mahdollisuuden palata töihin virkeänä ja energisenä, valmiina kohtaamaan uusia haasteita. 

Liikunnalla ja urheilulla on suuri merkitys vammaiselle henkilölle

Torstai 22.6.2023 klo 12:46

VIRVE SM-turnaus 20 vuotta!

Keskiviikko 14.6.2023 klo 14:27 - Mika-Matti Trogen

VIRVE SM 2023 tuo yhteen yhteiskuntamme turvallisuuden kulmakivet jo 20. kerran. Juhlakilpailu pelataan Helsingissä 31.8.2023. Lajina on suosittu Beach volley, jota on pelattu vuosien aikana sekä sisähallissa että ulkokentillä.

Kilpailuun voi osallistua joukkueet pelastuslaitoksilta, puolustusvoimilta, poliisista, rajavartiolaitokselta, tullilta, rikosseuraamuslaitokselta ja hätäkeskuslaitokselta.

Ensimmäinen turnaus järjestettiin Hollolassa vuonna 2004

Jo perinteeksi muodostunut kilpailu on järjestetty kerran vuodessa ja ensimmäinen VIRVE SM -turnaus järjestettiin Hollolassa vuonna 2004. Sen jälkeen turnaus on järjestetty Vaasassa, Eurassa, Hyvinkäällä, Porissa, Helsingissä, Jyväskylässä ja Vantaalla.

Osassa turnaus on järjestetty vain kerran ja joillakin paikkakunnilla useita kertoja. Erityisesti Eura ja Jyväskylä ovat olleet mieluisia turnauspaikkakuntia ja siellä turnaus on järjestetty jo monta kertaa.

Kilpailijoita turnauksessa on ollut vuosien aikana vaihdellen 170–60 pelaajaan. Mitaleista taistellaan kolmessa eri sarjassa. Mukana on miesten-, naisten- ja kuntosarjat.

Kuntosarja on suosituin

Vuosien aikana ehdottomasti suosituin on ollut kuntosarja, jossa on parhaimmillaan ollut mukana jopa 37 joukkuetta.

Viime vuoden mestarit olivat naisten sarjassa Sanna Lautamatti ja Helvi Seppänen (Poliisi), miesten Sarjassa Antti Hyvönen ja Miikka Putkonen (Pelastuslaitos) ja harrastesarjassa Tikkakosken Pommittajat -joukkue (Puolustusvoimat).

Yhteiset kilpailut ovat tärkeitä

Viranomaiset tekevät nykypäivänä yhteistyötä monessa muodossa ja monien eri tahojen kanssa.

Hyvän yhteistyön ansiosta on helpompi päästä tavoiteltuihin päämääriin

VIRVE SM- turnauksen tapaiset viranomaisten yhteiset tapahtumat ovat mainio mahdollisuus vahvistaa jo olemassa olevaa viranomaisten yhteistyötä. Hyvän yhteistyön ansiosta on helpompi päästä tavoiteltuihin päämääriin ja menestyä eri osa-alueilla.

Moniin yhteiskuntamme ongelmiin tarttuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Yhteistyön kehittäminen viranomaisten kanssa hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi on ensiarvoisen tärkeää.

Yhteisessä VIRVE SM -turnaus tapahtumassa on mainio mahdollisuus tavata oman ja muiden alojen viranomaisia ja vaihtaa esimerkiksi ajatuksia ammatillisessa mielessä.

Urheilun merkitys

Esimerkiksi poliisina työskentelevien on jatkuvasti pidettävä huolta omasta työkunnosta niin fyysisessä, kuin psyykkisessä mielessä. Säännöllinen liikunta ja yhteiset urheilu tapahtumat auttavat ylläpitämään näitä tärkeitä ominaisuuksia.

Pitkäjänteinen liikunta edistää työhovinvointia ja näin hyvinvointi kohdistuu esimerkiksi henkilöstöön, työyhteisöön, työprosesseihin tai johtamiseen. Työhyvinvoinnilla on merkittävä myönteinen yhteys työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen, sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin.

Kuntoliikunnassa keskitytään tavoittelemaan parempaa suorituskykyä eli kuntoa tai vaihtoehtoisesti ylläpitämään vanhaa, aikaisemmin hankittua kuntoa. Tavoitteet voivat olla hapenkuljetuselimistön kunnon eli kestävyyden, lihaskunnon tai liikkuvuuden parantaminen tai kaikkien edellä mainittujen kunto-ominaisuuksien kehittäminen. Suorituskykyyn kuuluu myös tasapaino ja koordinaatio.

Liikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat

Liikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat ja ne vaikuttavat usealla eri tavalla. Liikunta vaikuttaa myönteisesti viranomaisiin fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Liikunta auttaa merkittävästi ennaltaehkäisemään useita sairauksia.

Myös masennukseen sairastuminen ja masennusten oireiden saannin todennäköisyys vähenee säännöllisellä liikunnalla.

Julkaisun tuottaminen

Printmix on ollut turnauksen yhteistyökumppanina vuodesta 2009 alkaen. Lähes 15 vuoden ajan yhtiö on hoitanut tapahtuman käsiohjelma julkaisun graafisen suunnittelun, taittotyöt, painamisen, postituksen. Samaan yhtiöön kuuluva Suomen Myyntimediat suorittaa tärkeän kannatusilmoituksien myynnin ja mainoksien valmistamisen. Kannatusilmoituksien myynnillä katetaan iso osa turnauksesta aiheutuvista kustannuksista ja hienolla painetulla lehdellä on suuri merkitys osallistujille ja yhdistyksen jäsenille.

”Toivotan jo teini iän ylittäneelle Virve SM-turnaukselle onnea ja menestystä myös tulevina vuosina” toivottaa toimitusjohtaja Mika-Matti Trogen.

Siniset ritarit -lehti: Jani on koulukiusaamisen uhri

Keskiviikko 7.6.2023 klo 13:20 - Mika-Matti Trogen

 

Tämä tarina on jatkoa edellisessä numerossa olleeseen kirjoitukseemme #EIkiusita -kampanjasta.

Koulukiusaamista on vuosikymmeniä yritetty kitkeä pois erilaisilla kampanjoilla, viranomaisten toimesta ja nuoria valistamalla. Ongelma ei ole yksin suomalainen, vaan kiusaamista kohdataan runsaasti ympäri maailmaa. Kiusaaminen on valitettavasti yhä läsnä tuhansien lasten, nuorten ja opiskelijoiden elämässä.

Kiusaamista tapahtuu kaikilla koulutuksen asteilla päiväkodeista korkeakouluihin. Kiusaaminen ei valitettavasti rajoitu vain koulu- ja opiskelumaailmaan. Kiusaamista tapahtuu monilla muillakin elämän osa-alueilla, kuten työelämässä ja harrastuksissa.

Lukemattomat lapset, nuoret ja aikuisetkin kärsivät kiusaamisen aiheuttamista seurauksista. Yleisesti seurauksena on vaikeasti hoidettavat mielenterveysongelmat.

Yhteiskunnassamme ei tunnisteta kiusaamista kovinkaan hyvin ja jos kiusaaminen tunnistetaan, ei tiedetä, miten kiusattujen kanssa pitäisi toimia. Kiusattujen kokemuksia ja kiusaamisen seurauksia ei ymmärretä.

Kerron tässä kirjoituksessa erään tarinan, tarkoituksenani kuvastaa varmastikin aika tavallista koulukiusaamistapausta, joka saa lopuksi hyvän lopputuloksen, tosin vasta vuosia kärsimyksen jälkeen.

Tarina on tosi, mutta kiusatun ja kiusaajan nimi on muutettu.

Ujo ja hiljainen Jani

Janin perhe muutti Espooseen ja Janilla alkoi yläaste peruskoulussa. Jani oli ujo ja hiljainen nuori miehen alku. Perheeseen kuuluivat hänen lisäkseen vain isä ja äiti. Sisaruksia Janilla ei ollut.

Hän oli siis muuten täysin normaali nuori, ainoa poikkeavuus valtamassasta oli ujous, hiljaisuus ja hänellä oli poikkeavan harittavat silmät.

Uusi kaveri

Janin perheen muutto osui kesälle, hän siis ehti mainiosti tutustua ennen koulujen alkua uuteen kotikaupunkiinsa. Aika pian hän sattumalta tutustui lähistöllä asuvaan Mikkoon, joka olikin aika tavalla erilainen kuin Jani Itse. Mikko oli puhelias ja vilkas nuori, joka oli todella suosittu kaupungin kaveripiireissä.

Mikosta ja Janista tulikin nopeasti hyviä ystäviä. He viettivät yhdessä aikaa ja Mikko vieraili heidän kotonaan usein. Janin äiti oli todella iloinen uudesta ystävästä. Aina kun Mikko tuli kylään äiti tarjoili kaveruksille herkkuja ja teki heidän olonsa mahdollisimman mukavaksi. Mikko vierailikin heillä lähes päivittäin ja perhe oli todella iloinen, koska aikaisemmin Janilla ei ollut juurikaan kavereita.

Syksyllä kouluarki alkoi. Mikko ja Jani olivat eri luokilla. Koulun käytävillä he kuitenkin tapasivat päivittäin.

Kun he kohtasivat käytävällä Jania ihmetytti kovasti, koska Mikko ei hänelle juurikaan puhunut. Ja kun Jani yritti avata keskustelua, Mikko oli aina todella vaivaantunut.

Koulun ulkopuolella Mikko kuitenkin oli taas se sama kaveri. He tapasivat usein Janin kotona. Pian Jani kuitenkin ymmärsi, että Mikko ei halunnut olla hänen kaverinsa kuin kahden kesken. Kaveriporukoissa hän häpeili ja karttoi Jania.

Helvetti alkaa

Ennen joululomaa Janin äiti huomasi, että Mikon vierailuiden aikana heidän kotoaan katosi usein esimerkiksi kolikoita pöydältä ja muitakin pieniä tavaroita. Aluksi äiti ei halunnut ottaa asiaa esiin. Kynnys esille nostamiseksi oli korkealla vain sen takia, että Janilla ei ollut muita kavereita ja äiti ei halunnut pilata sitä suhdetta.

Eräänä päivänä äiti kuitenkin otti edellisen illan kolikoiden katoamisen esiin Mikon kanssa. Mikko kiisti tapahtuneen tiukasti ja asia jäi siihen. Tämän jälkeen Mikko ei enää käynyt Janin luona kylässä ja kaverukset etääntyivät.

Koulun käytävillä Mikko alkoi aina kohdatessa tönimään Jania ja koulun vessassa hän kaatoi Janin repun sisällön vessan lattialle. Muutkin oppilaat lähtivät kiusaamiseen mukaan ja nimittelivät Jania ”kierosilmäksi” ja ”nössöksi”.

Kevään aikana kiusaaminen vain paheni entisestään. Jani reagoi asiaan vetäytymällä kuoreensa ja usein hän ei tullut koulun tiloihin kuin vasta ihan viime minuutilla ennen tunnin alkua. Koulun ruokalassa hän ei juurikaan vieraillut. Hän pysyi kotonaan kaikki vapaa-ajat ja ei uskaltanut kohdata juuri ketään.

Jani oli todella ahdistunut ja hänellä alkoi tulla poissaoloja tunneilta. Keväällä asiaa käsiteltiin koulun kuraattorin kanssa, mutta apua ei juurikaan tullut. Koulukuraattorin käyntejä jatkettiin säännöllisesti.

Uusi kohtaaminen

Lopulta perhe päätti siirtää Janin toiseen kouluun. Uudessa koulussa Jani pärjäsi kohtuullisen hyvin. Hän sai opiskelunsa hyvillä arvosanoilla loppuun ja suoritti myöhemmin korkeakouluopinnot. Hän tutustui mukavaan tyttöön ja meni naimisiin. Hän ei enää kohdannut kiusaamista.

Hän on erään suuren yrityksen johtajana ja tänä päivänä siis menestyvä liikemies.

Eräänä maanantaisena päivänä yrityksen rekrytoinnin yhteydessä Janin oli määrä pitää työhaastattelu mahdollisesti heidän uudelle työntekijällensä.

Janin työhuoneen oveen koputti yllätykseksi Mikko, joka oli työnhakijan ominaisuudessa saapunut paikalle. Hieman punoittava poskinen mies istui alas. Heti ensi töikseen Mikko kertoi katuvansa kiusaamista ja pyysi nöyrästi anteeksi Janilta. Mikko kertoi, että häntä oli painanut asia jo monta vuotta.

Jani kertoi Mikolle kiusaamisen aiheuttamasta kohtuuttomasta kärsimyksestään, mutta lopuksi hän antoi anteeksi. Mikkoa ei valittu työtehtävään.

Väkivallassa ei ole voittajia

Tiistai 23.5.2023 klo 15:15 - Pia Kilpeläinen

11-vuotiaana auton alle jääneen Julia Alanenpään tarina

Tiistai 2.5.2023 klo 14:01 - Pia Kilpeläinen

World Police and Fire Games on massiivinen urheilutapahtuma

Tiistai 25.4.2023 klo 12:52 - Mika-Matti Trogen

#Eikiusita -kampanja puskee koulukiusaamista vastaan yhdessä autourheilu yhteisön kanssa

Tiistai 18.4.2023 klo 10:23 - Mika-Matti Trogen

Ihmisten välillä erimielisyydet ovat arkipäivää ja sinällään se ei ole paha asia. Lapset ja nuoret oppivat erimielisyyksien selvittelyissä hallitsemaan tunteita, selvittämään riitoja ja sopimaan niitä.

Koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, että oppilas joutuu toistuvasti kiusaamisen ja vainoamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla monia tai vain yksi. Yleisintä kiusaamista on esimerkiksi töniminen, pilkkaaminen, haukkuminen ja ilkeät puheet. Kiusaamista tehdään tänä päivänä paljon myös internetissä. Kiusaamisella pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista.

Usein kiusaamistilanteessa kiusaajalla on enemmän valtaa ja hän on fyysisesti vahvempi kuin itse kiusattu. Koulukiusaamista ei löydy erikseen terminä rikoslaista, mutta siinä käytetyt keinot ovat usein samanlaisia kuin rikoksissa. Kiusaaminen voi pitää sisällään pahoinpitelyä, kiristystä, varastamista, vahingontekoa, uhkailua, vapaudenriistoa, pakottamista tai kunnianloukkauksen. Koulukiusaaminen voi sisältää myös pelkästään henkistä väkivaltaa, jota vastaan on vaikea puolustautua.

#eikiusita -kampanja aloitettiin vuonna 2015

Järkyttävä tarina koulukiusatusta pojasta joka lopulta menehtyi kisaamisen takia, nousi julkisuuteen. Tapaus sai oululaisen autourheilua harrastavan Sanna Simontaipaleen aloittamaan #eikiusita -kampanjan.

Hämeestä kotoisin ja nykyään Oulussa asuva perheen äiti Sanna Simontaival on joutunut kokemaan koulukiusaamisen ja on myös itse ollut koulukiusaajana yläasteella, joten kokemusta hänellä on aidan kummaltakin puolelta.

- En ole ylpeä teostani ja häpeän sitä, että olen ollut itse koulukiusaaja. Olen osannut aikanaan pyytää ja saanut tapauksen anteeksi. Tänä päivänä olen kiusatun huoltaja, kertoo Sanna Simontaival.

Simontaival kertoo kutsuvansa koulukiusaamista mieluummin kouluväkivallaksi siitä syystä, että nuorten ja lasten on pakko käydä koulua ja heidän on pakko olla koululla jo oppivelvollisuuden vuoksi. Se tekee asiasta väkivaltaa.  Kokemuksensa mukaan poliisin puuttuminen asiaan on hyvin koulukohtaista.

- Jos kiusaamistapauksesta tulee tieto poliisille, heillä on yleisesti hyvä ammattitaito puuttua tämäntapaisiin rikoksiin. Tosin alle 15-vuotiaiden tekemiin kiusaamistapauksiin ei tahdo lain koura yltää, kertoo Sanna Simontaival

Poliisin tutkintaan menneistä jutuista Simontaival mainitsee huonoksi puoleksi pitkät tutkinta-ajat, mutta syyhän on enemmänkin yhteiskuntamme päättäjissä, koska poliisin työtaakka on tällä hetkellä suuri ja ruuhkautunut.

#eikiusita näkyy

Kampanjalle on perustettu omat internet-, twitter- ja facebook sivut. Facebook sivuilla on tällä hetkellä yli 7000 seuraajaa. Kampanja tekee yhteistyötä Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkun, Nuorten netin ja Rikosuhripäivystyksen kanssa.

Alun alkaen kampanja on tarkoitettu kaikille autourheilua harrastaville ja autourheilusta pitäville yhteiseksi kanavaksi sanoa #EI koulukiusaamiselle.

- Minulla ja perheelläni on pitkä kokemus autourheilusta ja olemme olleet osa autourheilijoiden perhettä jo kymmeniä vuosia. Oli aika luonnollista, että aloitimme tärkeän asian viestittämistä yhdessä autourheilijoiden kanssa, kertoo Sanna Simontaival

Tunnusmerkki on #eikiusita tarra

Kampanjassa mukana olevat autourheilijat tunnistavat parhaiten kilpa-autoon liimatusta #eikiusita -tarrasta. Tällä tavoin kilpailija kertoo olevansa koulukiusaamista vastaan. Tiivis autourheilu yhteisö onkin ottanut loistavalla tavalla asian haltuunsa ja #eikiusita tarroja on nähty lähes jokaisessa moottoriurheilukilpailussa maassamme viime vuosien aikana. Kampanjaan on lähtenyt mukaan tunnettujakin nimiä, kuten Mika Mäkinen, Anita Mäkelä, Janne Ahonen ja Eero Madisson. Onhan tarra on nähty moninkertaisen maailmanmestarin Marcus Grönholminkin autossa.

Kampanja toimii täysin vapaaehtoisten voimin ja se on puhtaasti voittoa tavoittelematon. Kampanjaa tehdään suurella sydämellä ja mukana on toki muitakin kuin autourheilijoita. Esimerkkeinä artisti Hanna Pakari, Klamydia- yhtye ja Mansesteri.

Tavoitteena yhteistyötä koulujen kanssa

Kampanja etsii pilottikoulua koulukiusaamisen paneeliin, jossa olisi mukana oppilaat, vanhemmat, koulun henkilökunta, oppilaskunta, tukioppilaat, koulupoliisi, rikosuhripäivystys ja tietenkin #EIKiusita.

Paneeliin suurin vaikutusvalta olisi oppilailla, jotka kertovat nimettömillä lapuilla aiheet, joista puhutaan ja miten. Koulupaneelin tarkoitus on jakaa tietoa kiusaamisesta vanhemmille ja koulun henkilökunnalle, sekä muistuttaa oppilaita kiusaamisen pitkäkestoisista seurauksista. Eritoten painottaa puhumisen tärkeyttä, jolloin asiaan voidaan puuttua!

Paikalle olisi hyvä saada ”koulupoliisi” kertomaan esim. somen ikärajoista, mikä on rikos ja millaisia ovat rikosvastuut. Mukaan otetaan myös Rikosuhripäivystys kertomaan rikoksen uhrin tukemisesta ja miten he voivat auttaa kiusattuja. MLL voisi kertoa nuorten chatista, Sekä tietenkin mukana on #EIKiusita -projekti, joka juontaa tapahtuman ja kertoo omakohtaisesta kokemuksesta koulukiusaamisesta.

Koulunhenkilökunta on kertomassa heidän toimintatavoistaan kiusaamisen ilmettyä. #eikiusita kampanja on hyvissä voimissa ja hyvän tekeminen jatkuu. Kampanjan kotisivut uudistetaan lähiaikoina ja toimintaa kehitetään jatkuvasti.

Lopuksi

#eikiusita kampanja on hyvissä voimissa ja hyvän tekeminen jatkuu. Kampanjan kotisivut uudistetaan lähiaikoina ja toimintaa kehitetään jatkuvasti.

- Tulevaisuudessa toivoisin, että nuoria kuultaisiin enemmän koulukiusaamisen ehkäisyyn liittyvissä asioissa. Myös rangaistuksista haluaisin lisää keskustelua. Esimerkiksi voisiko koulukiusaamisesta tuomita yhdyskuntapalvelua, päättää Sanna Simontaival.

Siniset Ritarit -lehti

Siniset Ritarit -lehti on Blue Knights Finland yhdistyksen julkaisema lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

Blue Knights on perustettu huhtikuussa 1974 Yhdysvalloissa Bangorissa paikallisten poliisien kesken. Kerho päätettiin perustaa ikään kuin vastapainoksi rikollisille moottoripyöräjengeille.  Blue Knights International on levinnyt maailmanlaajuiseksi organisaatioksi. Paikallisosastoja on ympäri maailman mm. Amerikassa, Australiassa, Euroopassa, Skandinaviassa. Euroopan lähes jokaisessa maassa on tällä hetkellä vähintään yksi Blue Knights -osasto. Jäseniä kerhossa on yli 19500.

Blue Knightien ideologia voidaan vapaasti suomennettuna jakaa viiteen osaan:

1. Pitää yllä ”vanhan ajan hyvää” motoristihenkeä

2. Edistää moottoripyörä harrastusta ja moottoripyöräilyn turvallisuutta

3. Ajaa moottoripyörän omistajien ja käyttäjien etuja

4. Edistää esimerkillä ja muilla hyväksyttävillä keinoilla moottoripyörän turvallista käyttöä ja moottoripyöräilystä nauttimista

5. Tuoda lainvalvojia lähemmäs suurta yleisöä

Blue Knights Suomessa

Suomessa on kaksi paikallisosastoa 20-vuotta täyttävä Blue Knights Finland I on perustettu 2003 Lahdessa ja Blue Knights Finland II on perustettu 2018 Kokkolassa. Yhdistyksemme on avoin kaikille moottoripyöräileville lainvalvojille, joilla on valtion virka ja kiinniotto- ja/tai pidätysoikeus.

Tällaisia virkamiehiä löytyy esimerkiksi:

- tullista

- poliisista

- rajavartiolaitoksesta

- puolustusvoimista

Myös rikosseuraamuslaitoksen sekä syyttäjäviranomaisissa voi olla tälläisia virkamiehiä. Blue Knights Finland I ry yhdeksi tärkeäksi toiminnaksi on muodostunut hyväntekeväisyys. Kerho on lahjoittanut, niin rahaa kuin aikaa, koko olemassaolonsa aikana erilaisille tahoille pyrkien jakamaan ja tuomaan iloa arjen keskelle. Lapset ovat olleet hyvin monesti auttamisen kohteena, mutta osansa on myös saaneet mm. sotiemme veteraanit.

Onnittelut 75-vuotiaalle Opaskoirayhdistykselle!

Tiistai 11.4.2023 klo 10:42 - Mika-Matti Trogen

Opaskoirayhdistyksen 75-vuotista taivalta juhlittiin 18.3.2023 Helsingissä Näkövammaisten liiton Iiris-keskuksessa. Tilaisuudessa tapasivat toisensa jäsenet, kannatusjäsenet, tukijat ja yhteistyökumppanit.

Juhlissa tarjolla oli herkullista kakkua ja piirakoita kahvin kera. Tunnelma oli rento ja lämminhenkinen, monet ystävät ja tuttavat tapasivat toisensa pitkästä aikaa. Kuulumisia vaihdettiin ja iloista juttelua sekä naurua muisteluista kuului juhlatilassa monelta suunnalta. Juhlia piristi musiikkiesitykset Katja Arvosen ja Matti Syrjälän tarjoilemana.

- Kiitämme Opaskoirayhdistystä kutsusta ja tulimme paikalle erittäin mielellämme. Juhlissa meihin teki vaikutuksen iloisien opaskoirien lisäksi mukavat musiikkiesitykset ja rento tunnelma, kertoo Mika-Matti Trogen Printmix Oy:stä.

Yli 10-vuotta yhteistyötä Opaskoirayhdistyksen kanssa

Printmix on kustantanut Opaskoirayhdistyksen Valjaissa- lehteä vuodesta 2012 alkaen. Kustannussopimukseen kuuluvat lehden ulkoasun suunnittelu, taittotyö, painotyö, ilmoitusmyynti ja laskutus. Printmixillä on pitkä kokemus järjestölehtien tuottamisesta ja tänä päivänä ilmoitusmyynnin hoitaa samaan konserniin kuuluva Suomen Myyntimediat. Koko 15 vuoden historian aikana yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Mika-Matti Trogen, joka on yksi yhtiön perustajista.

- Olemme olleet innolla mukana Opaskoirayhdistyksen matkassa. Hännän heiluttajat ovat iskeneet syvälle sydämiimme. Valjaissa- lehti on tänä päivänä erittäin luettu ja tasokas julkaisu. Olemme ylpeitä lehdestä ja lupaan omalta osaltamme, että taso ei tule putoamaan tulevaisuudessakaan, kertoo toimitusjohtaja Mika-Matti Trogen

Opaskoirayhdistys tekee työtä näkövammaisten eteen

Opaskoirayhdistys perustettiin syyskuussa 1948, jolloin se ryhtyi kouluttamaan opaskoiria siviilisokeille. Yhdistyksen tarkoitukseksi määriteltiin opaskoirien hankkiminen, varojen keruu niiden koulutukseen, kilpailujen järjestäminen koirien kehittämiseksi ja yleisön harrastuksen herättäminen opaskoira-asiaan.

Ensimmäisenä toimintavuonna yhdistys luovutti käyttöön kolme opaskoiraa ja järjesti ensimmäiset pohjoismaiden epäviralliset opastuskilpailut. Vuosikaudet yhdistys hankki siviilisokeille koirat ja varat niiden koulutukseen lahjoituksin, lehti-ilmoituksin ja erilaisin varainkeräyskampanjoin. Sisäasiainministeriöltä yhdistys haki useita arpajaislupia opaskoirien kustannusten kattamiseksi. Opaskoiraa haluava sokea pystyi auttamaan yhdistystä hankkimalla opetettavan koiran, pennun tai hoitokodin pennulle.

Lisätietoja:

https://opaskoirayhdistys.fi/

https://www.printmix.fi/

https://www.suomenmyyntimediat.fi/

Järjestölehden tuotannon vaiheet

Maanantai 27.3.2023 klo 12:03 - Mika-Matti Trogen

 

Olen suorittanut graafista suunnittelua ja lehden taittoja moniin eriin järjestölehtiin vuodesta 1994 alkaen, ja tuotettuja lehtiäkin minulla on takana jo reilusti yli tuhat. Yhden lehden tuottamiseen kuluu kaiken kaikkiaan monien eri ihmisten toimesta kymmeniä ja joskus jopa satoja työtunteja.

Lukija ei välttämättä ymmärrä kuinka monien käsien kautta loppujen lopuksi kulkee ennen kuin se tipahtaa postilaatikosta kotiin luettavaksi. Kirjoitin tämän kirjoituksen avatakseni koko lehden tuotantoon alusta loppuun mahdollisimman tarkasti. Tervetuloa siis lehden tuotantomatkalle kanssani!

Ulkoasun suunnittelu

Suunnittelu lähtee ensin liikkeelle lehden koosta. Kokoja on monia erilaisia, mutta tänä päivänä yleisimmin käytämme kokoa 220x280mm. Aikaisemmin järjestölehtiä painettiin pääasiassa A4 (210x297) kokoon. Tämän jälkeen on vuorossa mm. palstan leveyksien ja marginaalien leveyksien suunnittelu.

Typografian avulla helpotetaan viesin välittymistä

Typografialla tarkoitetaan tekstiin, kirjasintyyppeihin, kirjainten asetteluun ja väritykseen liittyvää suunnittelua sekä sommittelua. Typografia antaa kirjoitetulle kielelle halutunlaisen visuaalisen muodon. Typografian suunnittelu on merkittävä osa lehden graafista suunnittelua. Pääsääntöisesti päätetään otsikoiden, väliotsikoiden, leipätekstien ja kuvatekstien fontit ja niiden värit. Myös rivinvälit ja etäisyydet objekteihin ja kuviin kuuluvat osana tähän suunnitteluun.

Seuraavaksi suunnitellaan sisältö

Päätoimittajan tehtäviin kuuluu olennaisena osana lehden sisällön suunnittelu. Tähän kuuluvat mm. eri kirjoituksien sijoittelu lehteen ja juttujärjestyksen päättäminen. Päätoimittaja lähettää ensin suunnitelman taittajalle ja sen jälkeen hän lähettää itse artikkelit kuvineen. Tässä vaiheessa artikkeleiden tekstit ovat jo oikoluettu kertaalleen ja toimitettu materiaali on tässä vaiheessa ns. valmista materiaalia.

Lehden taitto

Taittaja sijoittaa lehteen otsikot ja tekstit. Muokkaa väliotsikot ja luo nostot ja ingressit. Kuvien sijoittelua ennen kaikkiin kuviin tehdään kuvankäsittely, jossa parannellaan kuva painovalmiiksi ja käsitellään värit painokelpoiseksi. Taittaja tekee sivujen visuaalisen ilmeen ja lisää myös tarvittaessa ikonit ja muut materiaalit. Mikäli materiaalissa ei ole mukana kuvia, taittaja hankkii juttuun tarvittavat kuvituskuvat.

Mainosmyynti on olennainen osa järjestölehden tekoa

Myyjät soittavat tuhansia puheluita ja lähettävät satoja tarjouksia yrityksille, joista osa tulee mukaan ilmoittamaan lehteen. He raportoivat mainosten valmistamisohjeet graafiselle suunnittelijalle, joka valmistaa mainokset ohjeiden mukaan. Suunnittelija ottaa myös vastaan mainostajien toimittamat materiaalit ja vastaa siitä, että lehteen tulee juuri mainostajan haluama aineisto. Tarvittaessa mainostajalle lähetetään vedos ilmoituksesta. Mainosmateriaalista kasataan lopulta valmiit sivut, jotka toimitaan lehden taittajalle, joka sijoittaa ne lehteen oikeille paikoilleen.

Samaan aikaan laskuttaja luo ilmoittajista laskuja myyjien ohjeistuksen mukaan. Laskutus suoritetaan loppuun sitten kun lehti painetaan, jokaiselle ilmoittajalle toimitetaan aina lehti laskun ohessa.

Kohti painokonetta

Kun kaikki materiaali on saatu lopulta valmiiksi ja päätoimittaja on vedoksien / korjauksien jälkeen hyväksynyt lehden painovalmiiksi, alkaa lehden siirtäminen painotalon tuotantoon. Lehti toimitetaan ns. painovalmiina PDF-tiedostona, jossa on valmiina leikkausmerkit.

Aineiston vastaanottamisen jälkeen painon työntekijä tarkastaa aineiston ja monesti lehteen tehdään vielä tässä vaiheessa korjauksia. Tämän jälkeen lehti tulostetaan CTP-tulostimella painopellille, jonka jälkeen työ siirtyy siihen sopivaan painokoneeseen. Meidän tapauksessamme itse painotyö suoritetaan 4- ja 5-väri Heidelberg Speedmaster painokoneilla. Painamisen jälkeen tehdään lehden jälkikäsittely mm. sivujen lajittelu ja arkkien leikkaaminen, kunnes lehti on valmiina jakeluun.

Konepostituksen kautta asiakkaalle

Painosta lehdet kiitävät kohti postitusta. Postitus suoritetaan määrien mukaan, joko käsipostituksena tai konepostituksena. Pääasiassa meidän tapauksessamme käytetään konepostitusta, joka on tehokas ja nopea tapa saada lehdet maailmalle. Jakelua varten osoiterekisterin ylläpitää ja toimittaa lehden julkaisija.

Lopuksi

Yhteenvetona lehden tekeminen on monien eri ihmisien yhteinen ponnistus. Tuotantovaiheita on monia ja aikatauluissa pysyminen vaatii ammattitaitoa ja kokemusta.

Mukavia lukuhetkiä

Mika-Matti Trogen

Mediamyyntiä Mika-Matti Trogenin johdolla

Tiistai 21.2.2023 klo 15:33

Mediamyynti on tapa myydä mainontaa televisiossa, radiossa, sanomalehdissä, verkkosivuilla ja muilla viestintävälineillä. Se sisältää usein myös neuvontaa ja suunnittelua mainonnan sijoittelusta ja esittämisestä.

Mediamyynti on kokonaisuudessaan tärkeä osa mainonnan alaa ja se auttaa mainostajia tavoittamaan tiettyjä kohderyhmiä heidän käyttämillään viestintävälineillä. Metsek Groupiin kuuluvat Printmix Oy ja Suomen Myyntimediat toteuttavat mediamyyntiä järjestökentän jäsenlehtiin ilmoitusmyynnin keinoin.

Ilmoitustilaa ostaneiden yhdistysten mainokset toteutetaan printtimedian kautta. Printmix on keskittynyt toiminnassaan erityisesti yhdistyslehtiin.

Tässä artikkelissa pääset tutustumaan yhdistyslehtien ilmoitusmyyntiin vielä tarkemmin, jatka vain lukemista.

Yhdistykset tärkeässä roolissa

Printmix Oy tekee yhteistyötä noin 40 eri yhdistyksen kanssa. Vuosien varrella eri alojen yhdistykset ovat luottaneet Printmix Oy:n sekä Suomen Myyntimedioiden taitavaan ja ammattitaitoiseen tiimiin. Suurin osa Printmixin ja Suomen Myyntimedioiden asiakkaista on poliisitoimintaan, urheiluun tai ammattiin liittyviä aatteellisia yhdistyksiä. Nämä yhdistykset ovat toimineet pääsääntöisesti jo pitkään Suomessa ja ovat valtakunnallisesti tunnettuja toimijoita.

Yhdistystoimintaa voidaan pitää suurena voimavarana Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Useat yhdistykset luottavat työssään pitkälti vapaaehtoisten toteuttamaan työhön. Vapaaehtoistyö onkin hyvin merkityksellistä ja arvokasta toimintaa ja Printmix Oy sekä Suomen Myyntimediat ovat ylpeitä voidessaan olla mukana omalla panoksellaan.

Printmix Oy:n toimitusjohtaja Mika-Matti Trogen on työskennellyt yhdistysten parissa lähes 30 vuoden ajan. Vuodesta 1994 saakka Mika-Matti on päässyt toimimaan yhdistysten rajapinnassa, tutustuen lukuisiin erilaisiin yhdistyksiin. Matkan varrella Printmix Oy:n toimitusjohtaja on päässyt tapaamaan myös hyvin paljon erilaisia ihmisiä, kansanedustajia sekä Suomen presidentin. Mauno Koivisto tuli tutuksi presidentin lentopallourasta kertovassa Sikariporras ry:n lehdessä, jonka tekoon Mika-Matti osallistui. Laaja kokemuspohja on auttanut Mika-Matti Trogenia luomaan Printmixistä yhdistyslehtien parhaan painotalon sekä Suomen Myyntimedioista yhdistyslehtien ilmoitusmyynnin mestarin.

Mitä ovat yhdistyslehdet?

Yhdistyslehdet ovat yleensä järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden julkaisemia lehtiä. Ne ovat yleensä tarkoitettu yhdistysten jäsenille tai järjestöjen asioista kiinnostuneille henkilöille. Lehdet käsittelevät yleensä yhdistysten toimintaa, tapahtumia ja uutisia. Yhdistyslehtiä voidaan julkaista painettuna tai verkossa. Ne ovat usein vapaasti saatavilla ja niitä julkaistaan tietyin määräajoin, esimerkiksi kerran vuodessa tai kuukausittain. Yhdistyslehdet ovat yksi tapa tiedottaa yhdistysten toiminnasta jäseniä sekä tarjota heille mielenkiintoista luettavaa ja tietoa yhdistysten aloitteista ja tapahtumista.

Yhdistyslehtiä voidaan julkaista sekä painettuna että verkossa. Painettuja yhdistyslehtiä voidaan jakaa yhdistysten jäsenille tai niitä voidaan myydä lehtikioskeilla tai postittaa tilaajille. Verkossa julkaistuja yhdistyslehtiä voidaan lukea joko verkkosivustolla tai niitä voi tilata sähköpostitse tai muulla tavoin.

Yhdistyslehtien ilmoitusmyynti

Ilmoitusmyynti tekee yhdistyslehtien tuottamisesta kannattavaa. Useilla yhdistyksillä on oma lehtensä, jota he julkaisevat säännöllisesti. Yhdistyslehdet ovat hyvin tärkeitä monelle lukijalleen, jotka ovat yleensä yhdistyksen jäseniä. Lehden tekeminen ei ole kuitenkaan ilmaista, mutta onneksi ammattilaisille ulkoistettu ilmoitusmyynti voi kääntää kulut tuotoiksi.

Yhdistyslehtien tekeminen on ylipäätään suuri projekti, joka vaatii usein suurtakin vaivannäköä ja resursseja yhdistykseltä. Jos lehden sisältöä ei tuoteta vapaaehtoisvoimin, on sisällöntuottajille maksettava sopiva korvaus työstään. Yleensä lehden teko vaatii ainakin toimitusneuvoston, päätoimittajan, kirjoittajia, kuvaajia sekä taittajan. Vaikkakin nämä tehtävät hoituisivat vapaaehtoistoimijoiden avulla, kustannuksia syntyy muun muassa materiaaleista, paino ja postituskuluista.

Ilmoitusmyynti voi olla hankalaa toteuttaa yhdistyksen vapaaehtoisvoimin, sillä tehokas ilmoitusmyynti vaatii ajanmukaiset järjestelmät ja ammattimaisen otteen. Lehtien printtiversioita tehdessä, kannattaa vahvasti harkita myyntityön ulkoistamista, jolloin yhdistykselle jää enemmän resursseja arvoa tuottavan sisällön toimittamiseen, ammattimyyjien varmistaessa ilmoitusmyynnin onnistumisen. Tällöin yhdistyslehti voi olla tuottoisa, eikä vain yksi kuluerä yhdistyksen taloudessa.

Yhteydenotto

Mikäli tarvitset apua lehden tekemisessä tai ilmoitusmyynnissä, ota yhteyttä niin jutellaan lisää!

Alkuperäisen kirjoituksen kokonaisuudessaan voit lukea Yhdistyslehdet.net-portaalista: https://www.yhdistyslehdet.net/printmix-mediamyynti

Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu

Mika-Matti Trogenin jouluterveiset

Maanantai 19.12.2022 klo 8:21

Suomessa kutsuttiin vielä 1700-luvulla joulukuuta talwikuuksi. Myöhemmin alettiin viettämään keskitalven juhlaa, jolloin nimi muuttui joulukuuksi. Tänä päivänä joulun odotus alkaa adventtiajalla, johon kuuluu neljä adventtisunnuntaita. Joulun vietto alkaa jouluaattona 24. joulukuuta. 25. joulukuuta on joulupäivä ja 26. joulukuuta on toinen joulupäivä eli tapaninpäivä. 1700-luvulla Suomessa vietettiin myös kolmatta ja neljättä joulupäivää. Joulun ajan päättävää loppiaista vietetään 6. tammikuuta.

Vietän syntymäpäivääni lähellä joulua. Lapsena syntymäpäivän ja joulun läheiset ajankohdat tekivät oman säväyksensä juhlintaan. Syntymäpäiväjuhlia oli haasteellista järjestää, kun ihmisillä oli joulun lähettyvillä omat joulukiireensä. Syntymäpäivälahja ei tuntunut niin suurelta, kun tiesi muutaman päivän päästä h-hetken lähestyvän, jolloin lahjoja tulisi paljon.

Mika-Matti Trogen ja lapsuusajan joulut

Lapsuusjoulut ovat jääneet mieleeni pysyvästi. Meidän perheemme vietti joulua aina yhdessä ja vanhempani panostivat aina paljon ruokaan ja lahjoihin. Muistan kun meidän talomme lapset kokoontuivat kerhotilaan laulamaan joululauluja ja viettämään yhdessä aikaa. Illalla perheen kesken syötiin maistuva jouluateria ja sen jälkeen minun lisäkseni myös kahdelle pikkuveljelleni jaettiin lahjat. Joskus pukki toi lahjat ovelle, toisinaan sisään asti, mutta samalla tavalla tilanne oli aina vuoden jännittävin hetki. Nämä joulut eivät unohdu koskaan, ne ovat piirtyneet mieleen hyvin syvälle ja niitä on hieno muistella silloin tällöin.

Migreeni yllätti jouluna

Oli joulussa huonojakin asioita. Olen sairastunut ensimmäiseen migreeniin jouluaattona ja luulenpa jännityksellä olleen asiaan vaikutusta. Migreeni on ollut mukana elämässäni siitä lähtien näihin päiviin asti. Useana jouluna muistan olleeni sairaana, varmasti johtuen joulun odottamisesta ja jännityksestä.

Hyvä työntekijä sairastaa aina lomalla, niin minäkin. Viime jouluna perheemme sairasti vatsataudin ja se ei ollut niitä ikimuistettavia jouluja.

Jouluna yrittäjäkin rauhoittuu

Nyt aikuisena jouluja vietetään edelleen ja usein perheeni kesken. Yrittämisen aikana kesälomat ja muut lomat ovat jääneet todella vähiin. Joulu kuitenkin on rauhoittumisen aikaa. Silloin saa levätä ja näin aikuisena, se on merkittävintä joulussa. Tietysti kun saa rentoutua rakkaan perheen kanssa, antaa se oman lisänsä juhlaan. Näin loppuvuodesta alkaa joulua ja rauhoittumisen aikaa todella odottamaan.

Tänä vuonna täytän joulun tienoilla 50-vuotta. Entiseen tapaan mennään, en järjestä isoja juhlia vaan joulu on se suurin juhla tänäkin vuonna.

Toivon, että tänä vuonna saamme viettää ikimuistoisen ja rentouttavan joulun. Sitä toivotan myös teille rakkaat lukijat.

Jouluisin terveisin Mika-Matti Trogen, Printmix Oy ja METSEK Group Oy.

Yhteydenotto

Mikäli tarvitset apua lehtiasioissa ja ilmoitusmyynnissä, ota yhteyttä ja jutellaan, kuinka voisimme auttaa sinua!

Alkuperäinen kirjoitus Printmix Oy:n blogissa.

Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu, joulu

Mika-Matti Trogen ja toivoton tarina

Tiistai 29.11.2022

Oman lapsen mielenterveys ja päihteiden käyttö huolettaa eikä anna vanhemmille rauhaa, vaikka lapsi olisi jo täysi-ikäinen aikuinen.

Arki lapsen rinnalla voi tuntua raskaalta ja vaatia kohtuuttomia ponnisteluja. Piina voi kestää, jopa kymmeniä vuosia. Mielenterveys- ja päihdeongelmat eivät koskaan ole vain yhden ihmisen ongelmia, vaan asia koskettaa aina myös omaisia ja muita lähellä olevia ihmisiä.

Mitä läheisempi henkilö on, sitä tuntuvammat ovat vaikutukset. Tilanne herättää usein monenlaisia ajatuksia ja tunteita: myötätuntoa, vihaa, surua, häpeää, syyllisyyttä, katkeruutta ja riittämättömyyden tunnetta.

Omainen voi huomata oman elämänsä muuttuneen, kun se on alkanut ohjautua läheisen ongelmaan liittyvien ennakoimattomien mielialojen muutosten mukaan. Läheisestä huolehtiminen vie huomion pois omista tarpeista, kapeuttaen omaisen elämää. Kaikki tämä kuormittaa omaisen fyysistä, psyykkistä sekä sosiaalista jaksamista, aiheuttaen uupumusta koko lähipiirille.

Vuosien piina ja huoli

Tässä Huumepoliisi-lehden tositarinassa kerrotaan kymmeniä vuosia kestäneestä piinasta, jonka mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivä Risto (nimi keksitty) on aiheuttanut vanhemmilleen ja koko lähipiirilleen.

Risto on 70-luvulla syntynyt nykyään jo keski-ikäinen mies. Risto joutui peruskoulun aikana vaihtamaan erityisluokalle, koska koulunkäynti normaaliluokalla ei tahtonut onnistua. Muuten hänen lapsuutensa sujui ilman suurempia ongelmia. Riston varttuessa, syrjään vetäytyminen lisääntyi ja hänen kaveripiirinsä oli suppea. Hän viihtyi kotonaan ennemmin kuin ulkona ystävien kanssa.

Aikuisiän saavutettuaan Riston päihdeongelmat alkoivat. Hän muutti kotoa omaan asuntoon ja puolenvuoden asumisen jälkeen edessä oli häätö. Asunto oli ruokottomassa kunnossa ja loppusiivous oli melkoinen työ. Kaikki huonekalut jouduttiin heittämään kaatopaikalle.

Samaan aikaan työpaikalla oli monenlaisia ongelmia. Ristolla oli vaikeuksia tulla sovittuun aikaan työpaikalle ja jonkin verran haasteita työyhteisössä. Työnantajan ymmärtäväisyyden vuoksi hän kuitenkin sai toistaiseksi pitää työpaikkansa.

Vuosien aikana pikkuhiljaa tilanne vain paheni. Ennen rehellinen Risto muuttui epärehelliseksi ja käytti mm. vanhempiaan hyväksi rahallisesti ja monella mullakin tavalla. Vanhemmat yrittivät parhaansa ja auttoivat Ristoa jatkuvien kriisien kanssa.

Risto pääsi päihdehuollon asiakkaaksi ja hän oli monia kertoja päihdekuntoutuksessa pitkiäkin aikoja. Tilanne palautui aina kuitenkin huonoksi kuntoutuksista huolimatta.

Vuosien jälkeen Risto löysi itselleen tyttöystävän ja sillä kertaa tilanne hieman rauhoittui. He muuttivat yhteen ja myöhemmin heille syntyi poika ja oikeastaan kaikki näytti hyvältä. Varsin pian kuitenkin tilanne muuttui. Riston mielenterveyden ongelmien sekä päihteiden käytön vuoksi he erosivat.

Eron jälkeen Risto tapaili poikaansa säännöllisesti aina kun hänellä ns. hyvä jakso, mutta kun hän käytti päihteitä, tapaamiset jäivät vähemmälle. Risto ei koskaan oikein pystynyt suhtautumaan lapseen ja entiseen tyttöystäväänsä täysin normaalisti. Hän sai omalta perheeltään asiasta paljon moitteita, mutta taustalla ei ollut kuitenkaan välinpitämättömyys vaan mielenterveyteen liittyvä toteamaton sairaus ja siitä johtuva päihteiden käyttö.

Kun tahto ei riitä

Noin vuoden jälkeen onnettoman yhteensattuman vuoksi tyttöystävä menehtyi äkillisesti. Koska lapsi ei voinut mennä asumaan Riston luokse, jouduttiin tekemään huostaanotto ja lapsi muutti lastenkotiin.

Tapahtumat aiheuttivat Ristolle romahduksen, josta hän ei ole tähän päivään mennessä selvinnyt. Hän menetti työpaikkansa ja käyttää eri päihteitä alkoholista huumeisiin päivittäin. Kun rahat loppuvat hän mm. kerää pulloja saadakseen ruokaa.

Tasaisin väliajoin hän on yhteydessä vanhempiinsa, apua pyytäen. Vanhemmat toimittavat hänelle mm. ruokaa, koska eihän Ristoa voi nälässäkään pitää. Kaikki rahat menevät aina päihteisiin.

Vanhemmat ovat käyttäneet kaikki energiansa pojan auttamiseen. He ovat olleet yhteydessä poliisiin, sairaanhoitoon ja sosiaalivirastoon, mutta melko huonolla menestyksellä. Vaikeuksia aiheuttaa esimerkiksi se, että Risto on jo täysi-ikäinen ihminen. Risto tarvitsee mielenterveys ja päihdetyön apua. Hän on kuitenkin jokseenkin hoitovastainen. Tällä hetkellä häntä ei voida pakottaa hoitoon, sen on tapahduttava hänen omasta tahdostaan.

Juuri nyt hänen tilanteensa on huono. Hän on saanut taas häädön asunnostaan. Poliisillekin hän on tuttu ja vierailut putkassa ovat hänen arkipäiväänsä. Naapurit pelkäävät häntä. Kun Risto tulee vastaan hän saattaa puhua sekavia ja joskus käyttäytyä uhkaavasti. Taustalla on kuitenkin mielenterveysongelmista kärsivä ihminen, joka on perusluonteeltaan kiltti. Hänen hoitoon saamisensa ei ole kuitenkaan helppo asia viranomaisille ja varsinkaan vanhemmille, koska omaa tahtoa hoitoon hänellä ei tällä hetkellä ole.

Ripaus toivoa jäljellä

Vanhemmat joutuvat vastoin tahtoaan elämään Riston rinnalla päivästä toiseen. Riston hylkääminen on käynyt mielessä, mutta oman lapsen kohdalla se ei ole helppo asia.

Piinaavien vuosien aikana tilanne on aiheuttanut vanhemmille kovaa huolta ja kärsimystä. Pelko Riston menehtymisestä on päivittäistä.

Tämä on vaikuttanut vanhuusiässä olevien vanhempien elämään olennaisesti. Terveyden kanssa on ollut ongelmia ja heidän suhteensa ystäviin ja muuhun perheeseen ovat väkisinkin etääntyneet.

Vanhemmat kuitenkin elävät toivossa, että Risto saataisiin pysyvästi hoidon piiriin ja hänen ongelmansa saataisiin lopultakin selvitettyä. Yksi vaihtoehto olisi Riston määrääminen edunvalvontaan, mutta se ei Suomessa ole helppo toimenpide, jos hän ei itse sitä halua.

Toivomuksena on piinan loppuminen ja vanhuuden viettäminen rauhassa.

Printmix ylpeästi yhteistyössä

Vuonna 2018 Helsingin huumepoliisi herätti henkiin Huumerikostutkijat ry:n. Työntekijäyhdistyksen toiminta alkoi ensimmäisen kerran jo vuonna 1988.

Yhdistys julkaisee Huumepoliisi-lehteä, joka on ilmestynyt vuodesta 2018 pääsääntöisesti kahden numeron verran vuodessa. Lehteä painetaan noin 2500 kappaletta jokaista julkaisua kohden. Printmix on ylpeä tärkeästä yhteistyöstä yhdistyksen kanssa.

Teksti: Mika-Matti Trogen

Yhteydenotto

Meille on tärkeää tukea yhdistysten merkittävää työtä omalla toiminnallamme. Ota yhteyttä ja jutellaan lisää, kuinka voimme auttaa sinua järjestölehtesi tekemisessä!

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Printmix Oy:n blogissa.

Printmix kokemuksia - Ilmoitusmyyjän tarina

Keskiviikko 26.10.2022

Empaattinen johtaminen ei tarkoita pehmoilua Printmixillä. Pehmeät arvot eivät käsityksemme mukaan vähennä kovan tuloksen tekemistä, vaan päin vastoin.

Printmix ja Suomen Myyntimediat työllistävät tänä päivänä yli 40 ilmoitusmyyjää, sekä muuta henkilökuntaa. Vuosien aikana olemme saaneet törmätä monenlaisiin eri ihmisiin ja persooniin.

Eri tapauksista voisi kirjoittaa jopa kirjan, kokemuksia on niin paljon. Kerron tässä erään ääritapauksen henkilöstä, joka on edelleen yhtiömme palveluksessa. Emme kerro tämän työntekijän oikeaa nimeä, mutta kutsutaan häntä tässä jutussa vaikkapa Petriksi, kertoo Mika-Matti Trogen.

Tervetuloa Printmixille

Petri otti yhteyttä työnhaun johdosta vuonna 2009. Haastattelussa Petri kertoi, että on ollut aikaisemminkin vastaavissa tehtävissä, mutta sairastui ja on ollut monta vuotta poissa työmaailmasta. Päätimme palkata Petrin ja hän aloittikin jo heti seuraavana työpäivänä ilmoitusmyyjän tehtävissä. Vuosien aikana hän osoittautui säntilliseksi tekijäksi ja vähitellen opimme tuntemaan häntä paremmin.

Vuonna 2017 Petrillä oli ongelmia asunnon saamisen kanssa. Hän ei kertonut siitä töissä vaan pähkäili asiaa itsekseen. Lopulta meille selvisi, että Petrillä ei enää ollut asuntoa ja tilanne oli todella huono. Petrillä oli jatkuvaa lääkitystä vaativa sairaus ja asunnottomuus ei näin ollen ollut mitenkään hyvä asia.

Halusin auttaa häntä ja otin yhteyttä työnantajan ominaisuudessa Helsingin kaupungin asuntotoimistoon ja kerroin tilanteen. Petri kuitenkin oli joka päivä työssä käyvä ihminen ja ei tuntunut oikealta, että hän jäisi ilman asuntoa. Kohtuullisen nopeasti tämän jälkeen Petri onneksi sai asunnon, kertoo Mika-Matti Trogen.

Onni onnettomuudessa

Tapahtuneen jälkeen työ jatkui normaalisti vuoteen 2020 asti. Petri oli aina kellontarkka työajoissa. Eräänä maanantai aamuna sain puhelinsoiton Helsingin toimistomme johtajalta, joka oli huolissaan, koska Petri ei ollut saapunut työpaikalle. Päätimme odottaa muutaman tunnin. Petriä ei kuulunut, joten työnjohtajamme otti yhteyttä viranomaisiin. Petri löytyi kotoaan tajuttomana, hän oli saanut vaikean aivoinfarktin. Hoitohenkilökunta kertoi, että työnjohtaja pelasti Petrin hengen.

Petrin toipuminen kesti noin kaksi vuotta. Hän pääsi sairaalasta ja sai tuetun asuinpaikan. Onni onnettomuudessa, että hän jäi henkiin ja vielä kohtuullisen hyväkuntoisena. Lääkäri oli kertonut Petrille, että hän suosittelee sairaseläkkeelle jäämistä. Petri oli kuitenkin sanonut lääkärille, että haluaa palata työhön. Petri palasikin työhön ilmoitusmyyjän tehtäviin heti sairaalasta päästyään keväällä 2022.

Hän on mielestäni huikea kaveri ja varmasti harvinaisen sisukas. Nostan hänelle hattua erittäin korkealle, monen suomalaisen pitäisi ottaa tämänkaltaisesta työntekijästä mallia, iloitsee Mika-Matti Trogen.

Empatia kannustaa hyvään työhön

Harvard Business on tehnyt selvityksen, jossa todettiin, että empaattisissa yrityksissä työntekijät suoriutuvat töistään 20 prosenttia epäempaattisten yritysten työntekijöitä paremmin.

Suomen Myyntimedioiden ja Printmixin johto on myös ymmärtänyt, että työpaikan luovat ihmiset. Arvostamme jokaista hyvää työntekijäämme todella paljon ja se kohottaa hyvinvointia, jaksamista ja antaa rohkaisevaa potkua tehdä työtä hyvin.

Yhteydenotto

Meihin voit ottaa yhteyttä rohkeasti kaikissa lehti- ja ilmoitusmyyntiasioissa. Katso myös avoimet työpaikkamme ja hae mukaan hyvään tiimiin.

Alkuperäisen kirjoituksen löydät Printmixin sivuilta.