metsek

YHTEYSTIEDOT:

METSEK Group Oy

Vaihde: 010 319 6380 (ma-pe 10-14)

Höyläämötie 11B, 00380 Helsinki

Ratapihankatu 53, 20100 Turku

https://www.printmix.fi/

https://www.suomenmyyntimediat.fi/

LASKUTUSTIEDOT:

Y-tunnus: 2182268-7

Sähköiset laskut

Operaattori Maventa Oy

Verkkolaskuosoite 003721822687

välittäjätunnus on 003721291126 (mikäli välittäjänä operaattori)

tai DABAFIHH (mikäli verkkolaskujen välittäjänne on pankki).

Väkivallassa ei ole voittajia

Tiistai 23.5.2023 klo 15:15 - Pia Kilpeläinen

Tomas Jouhilampi eli rikkonaisen lapsuuden. Välit isäpuolen kanssa olivat hankalat ja kotona riideltiin usein. – Näin paljon väkivaltaa ja koin sitä myös itse, Tomas toteaa.

Väkivallan ja riitojen keskellä kasvanut Tomas Jouhilampi kertoo, että hänen paha olonsa alkoi purkautua väkivaltaisena käytöksenä.

– Minulla oli paljon energiaa, enkä osannut purkaa sitä muutoin kuin olemalla itse väkivaltainen. Halusin todistaa, että mä olen se kova jätkä, että mulle ei kukaan auo päätään! Sitten päihteet tulivat mukaan kuvaan. Ihan sairasta touhuahan se oli.

Väkivaltainen lapsuus muuttui väkivallan värittämäksi nuoruudeksi. Vähältä piti, ettei Tomas kohdannut myös loppuaan väkivallan uhrina ollessaan vasta 15-vuotias.

– Olin kotibileissä. Minulle on kerrottu, että joku vanhempi tyyppi löi minua ja että kaatuessani löin pääni oksaleikkuriin. Samana iltana joku otti minusta kiinni judo-otteella ja heitti maahan. On täysi arvoitus, kummasta näistä loppujen lopuksi oli pahempi seuraus. Sen tiedän, että minä en tappelua aloittanut, mutta en koskaan juossut karkuunkaan, kun joku kävi päälle.

Pienestä kiinni

Tapahtumien jälkeen Tomas jäi vielä bileisiin, kunnes olo alkoi huonontua selvästi.

– Onneksi ymmärsin lähteä kävelemään silloisen tyttöystäväni luokse, sillä muutoin olisin
kuollut.

Kesken matkan Tomasin jalat pettivät alta. Hän soitti tyttöystävän veljelle ja pyysi tätä hakemaan hänet. Tomas vietiin tyttökaverin viereen nukkumaan.

– Siellä olin alkanut sekoilla. Olin huutanut ja itkenyt, eikä puheissani ollut ollut mitään järkeä. Tyttöystäväni soitti ambulanssin.

Kun se tuli, luuli henkilökunta minua krapulaiseksi, eikä meinannut ottaa minua kyytiin. Tyttöystäväni oli sanonut, ettei se noin käyttäydy krapulassakaan, nyt on jotakin ihan muuta vialla. Lopulta Tomas käytännössä raahattiin ambulanssiin, sillä hän ei kyennyt kävelemään.

– Minut vietiin selviytymisasemalle, jossa hoitaja oli silmieni mustuaisista nopeasti päätellyt, että nyt onkin tosi kyseessä. Minut vietiin suoraan leikkaukseen. En edes tiedä, kuinka monta tuntia leikkaus kesti, mutta pitkä se oli ollut. Oli tosi pienestä kiinni, etten kuollut.

Pään iskeytyminen oksaleikkuriin oli aiheuttanut massiivisen aivoverenvuodon ja sen myötä vaikean aivovamman.

Elämä voittaa

Tomas oli koomassa viikkoja – oman muistikuvansa mukaan jopa viitisen kuukautta. Herättyään hän oli neliraajahalvautunut. Puhekaan ei kulkenut.

– Toipumiseni alkutaival on sumun peitossa. Ensimmäisiä muistikuviani on, etten voinut liikuttaa muuta kuin silmiäni. Pikkuhiljaa puhe alkoi palautua, joskin aluksi se oli pientä piipitystä. Enhän minä tosin vieläkään kunnolla puhu. Sitten kädet alkoivat liikkua. Meni yli vuosi, että pystyin ottamaan edes yhden askeleen.

Kaikkiaan sairaalassa vierähti yli vuosi lyhyitä kotilomia lukuun ottamatta. Nyt, 11 vuotta myöhemmin, väsyvyys on suurin oire.

– Väsymys lisää vielä muita oireita. Käteni tärisevät ja kun väsyn, alkavat ne täristä kahta kauheammin. En silloin pysty tekemään mitään enkä keskittymään mihinkään. Jalat eivät pelaa kunnolla ja muistini on huono. Eli muuttihan se lyönti elämäni ihan kaikella tavalla.

Eniten Tomas harmittelee työkyvyttömyyttään ja rahattomuuttaan.

– Enhän minä mitään duunia saa. Tonnin eläkkeellä eläminen vaikeuttaa perheeni elämää kaikkein eniten.

Niin, perhe! Tomasin elämään astui viime syksynä mitä valtavin ilonaihe: hänestä tuli isä.

– Olen aina tiennyt, että minusta tulee isä ja että minusta tulee maailman paras faija! Haluan suojella omaa lastani kaikelta siltä pahalta, mitä itse olen kokenut.

Tomas kertoo, että vauva-aika on parantanut hänen jaksamistaan

– On se tosi oudosti antanut energiaa, minua ei edes väsytä niin paljon kuin aiemmin. Totta kai on niitä päiviä, jolloin olen aivan poikki, jos vauva on valvottanut öisin. Onneksi tyttöystäväni on tosi ymmärtäväinen ja hoitaa valtaosan yöheräämisistä.

Väkivallan vihollinen

Tomas ei ole enää katkera kokemastaan pahasta. Hän on sen sijaan kääntänyt rikkonaisen ja väkivallan täyttämän lapsuutensa ja nuoruutensa sekä pahoinpitelyssä saamansa aivovamman voimavaraksi.

– Viime kesän alkupuolella päätin alkaa tehdä Tiktok-videoita. Niiden avulla haluan valistaa nuoria siitä, että väkivalta ei kannata ja että se on typerää. Haluan ihmisten ymmärtävän, että yksikin lyönti on liikaa ja että se yksikin isku voi muuttaa peruuttamattomasti ihmisen elämää.

Tomasin Tiktok-tilillä @kukatomas on jo 50 000 seuraajaa, ja Instagram-tiliä @tomasjouhilampii seuraa viitisen tuhatta kiinnostunutta.

– Tavoitteenani on saada väkivallan vastainen sanoma perille mahdollisimman monelle. Toivon, että some-vaikuttamisesta ja mediatyöstä tulisi minulle ammatti. Rakastan sitä, että saan hyvällä fiiliksellä jengin ajattelemaan. Olen saanut tosi hyvää palautetta videoistani. On ihanaa, että pystyn muuttamaan kaiken kokemani joksikin hyödylliseksi. Toivon, että voin omalla esimerkilläni oikeasti muuttaa maailmaa parempaan suuntaan.

Tomas painottaa, että väkivalta ei ole koskaan oikea ratkaisu.

– Minulla on viesti kaikille väkivaltaisessa ympäristössä oleville: siinä ei ole v**tu mitään järkeä! Ajattele tulevaisuuttasi. Mieti, pystytkö elämään sen tiedon kanssa, että olet tappanut tai vammauttanut toisen ihmisen. Ja muista, että se, joka kuolee tai saa vamman, voit olla myös sinä, tappelun aloittaja. Väkivalta luo väkivaltaa. Tomas haluaa myös rohkaista väkivaltaisessa suhteessa eläviä lähtemään.Älä jää väkivaltaiseen suhteeseen tai perheeseen, vaan pidä itsestäsi huolta. Kun väkivalta astuu elämään, ei ole voittajia – on vain häviäjiä!

Avainsanat: printmix, printmix oy, printmix kokemuksia, suomen myyntimediat, metsek, mika trogen, mika-matti trogen, paino, lehti, ilmoitusmyynti, järjestölehti, yhdistyslehti, graafinen suunnittelu, Aivoitus, Aivovammaliitto, väkivalta, aivovamma

11-vuotiaana auton alle jääneen Julia Alanenpään tarina

Tiistai 2.5.2023 klo 14:01 - Pia Kilpeläinen

– Koska olin suojatiellä, en huomannut katsoa liikennettä. Ajoin tien yli pyörällä, ja taisinpa vielä katsella kännykkääkin. Olin lentänyt konepellin kautta kadulle.

Aikuiseksi varttuessaan Juliaa on jäänyt harmittamaan erityisesti työkokeilut, joissa hänen aivovammaansa ei ymmärretty.

Kemiläinen Julia Alanenpää kuvailee, että törmäys auton kanssa muutti hänet jälleen vauvaksi. Koomassa hän muistelee olleensa kolmisen kuukautta, josta herättyään hänen oli opeteltava kaikki aiemmin oppimansa uusiksi kävelemisestä ja puhumisesta alkaen. Puhumaan hän oppi matkimalla äitiään. Aluksi sanat tulivat ulos tavuina, mutta pikkuhiljaa tavuista alkoi muodostua kokonaisia sanoja. Pyörätuolista Julia siirtyi rollaattorin käyttäjäksi, kunnes aikanaan omat jalat alkoivat taas kantaa kunnolla. Mitään tästä Julia ei itse muista. Äiti kertoo puhelimitse haastattelun aikana, että edistystä Julian kuntoutumisessa tapahtui viikoittain.

Noin puolen vuoden päästä tyttö palasi kouluun. Ensiksi vuorossa oli kotikoulu, jonka jälkeen avustaja sekä haki hänet kouluun että saattoi päivän päätteeksi takaisin kotiin. Koulumatkaa oli vain vajaan kilometrin, mutta se oli tuossa vaiheessa liian pitkä kuljettavaksi yksin. Kuudennelle luokalle Julia siirtyi yhdessä luokkakavereittensa kanssa. Samaa aikaan alkoivat erilaiset terapiat.

- Avustaja teki puolestani kaiken viitosella ja kuutosella. En itse muista käytännössä mitään koko ala-asteajastani. Ensimmäiset muistikuvat alkavat vasta yläasteelta – joskin seitsemänneltä luokaltakin mielikuvat ovat vielä hajanaisia. Tuolloin vaihtui myös koulu ja avustaja.

- Sen muistan, että minulla oli paljon kaveriporukoita. Minua pidettiin ”normaalina”, eikä muistiongelmiani kummasteltu. Aika meni kavereiden kanssa hengaillessa. Koko yläaste tuntuu näin jälkikäteen aika turhalta, sillä minulle ei jäänyt sieltä mitään päähän.

Työkokeilut turhauttivat

Yläasteen jälkeen Julia suuntaisi erityisammattioppilaitos Luoviin ja siellä valma-koulutukseen, jossa voi tutustua ammattiopintoihin ja haeskella itselleen sopivaa alaa.

- Tarkoituksenani oli vuoden ajan kokeilla, mikä ala minulle sopisi. Minua kiinnosti lasten kanssa työskentely, joten ensiksi kävin tutustumassa nuoriso-ohjaajan ammattiin. Parin viikon jälkeen totesin, että koska muistini ei toimi kunnolla, ei tämä ala olekaan minun juttuni.

Koulussa vierähti lopulta puolitoista vuotta. Julia oli 17-vuotias, ja hän alkoi pohtia seuraavia siirtojaan. Alkoi työ- kokeilujen sarja. Julia lähti innokkaasti eri työpaikkoihin, mutta joutui aina pettymään. Työnantajat sanoivat etukäteen ymmärtävänsä, mitä aivovamma tarkoittaa ja lupasivat ottaa sen tuomat rajoitteet huomioon. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan käynyt: koska Julian aivovamma on näkymätön, ei hänen väsyvyyttään, aloitekyvyn haasteita ja muistiongelmia lopulta ymmärretty.

Tämä johti turhautumiseen.

- Ensiksi menin avustajaksi ala- asteelle. Vararehtorin kanssa oli sovittu, että voin levätä tarvittaessa ja osallistua tunneille silloin, kun jaksan. Ei mennyt kuitenkaan kovinkaan pitkään, kun rehtori tuli minua patistelemaan ja moittimaan, että mitäs sinä täällä vain istut, mene tekemään töitä. Koin, että se oli väärin sanottu. Soitin isälleni ja pyysin häntä hakemaan minut kotiin. Totesin, että tänne en enää tule takaisin.

Sama kuvio toistui seuraavassa työ- kokeilupaikassa, joka oli ruokakauppa. Julian aivovamma oli luvattu ottaa huomioon ja vakuutettu, että aivo- vamman mukanaan tuomat rajoitteet ymmärretään.

- Aika pian tämä kuitenkin unohtui. ”Mitä sä täällä istut, ala mennä töihin siitä”, todettiin heti, jos olin tauolla muutamankin minuutin ylimääräistä. Lopulta jälleen soitin isälleni ja pyysin, että hän tulee hakemaan minut kotiin. Totesin jälleen, että tänne en enää tule takaisin.

Kolmas työkokeilupaikka oli kierrätyskeskus.

– Asuin silloisen poikaystäväni kanssa kymmenen kilometrin päässä keskustasta, ja aamuheräämiset olivat minulle todella vaikeita. Olin aamuisin niin väsynyt, että minun oli usein pakko ilmoittaa, että en jaksa lähteä töihin näin aikaisin. Sekin kokeilu loppui siihen.

Julia harmittelee, että työkokeilut eivät sujuneet – ja ennen kaikkea sitä, että työtehtäviä ei osattu räätälöidä aivovamman huomioon ottaviksi.

– Kaikkialla luvattiin ymmärtää, mutta lopulta kukaan ei ymmärtänyt. Se johtui varmasti siitä, että kenelläkään ei ollut omakohtaista kokemusta aivovammoista omassa tuttavapiirissään. Sen vuoksi he eivät aidosti voineet ymmärtää, mitä tarkoittavat esimerkiksi voimakas väsymys tai aloitekyvyn puute. Jouduin toteamaan, että taitaa olla vaikeaa – tai miltei mahdotonta – löytää työtä, joka aidosti räätälöitäisiin sellaiseksi, että vakavasti aivovammautunut ihminen kykenisi sitä tekemään.

Julia oli 18-vuotias, kun hän jäi kotiin ja sai eläkkeen.

– Se oli helpottavaa. Enää minun ei ollut pakko yrittää mennä tiettyyn aikaan mihinkään, eikä minun tarvinnut enää kuunnella moitteita ihmiseltä, joka oli luvannut ymmärtää aivovammaa, mutta joka ei ollut sitä kuitenkaan ymmärtänyt.

Iloinen elämänasenne

Sitten Julian elämään tuli koiria: aluksi aikuinen kodinvaihtaja ja sen jälkeen pentu.

– Koiran kanssa touhuaminen toi päivääni rutiinit. Aamulla oli pakko herätä lenkittämään koiraa, ja päivän aikana tuli ulkoiltua säännöllisesti. Muutoinkin koiran kanssa touhuaminen toi sisältöä elämääni.

Uudestavuodesta saakka Julia on asunut yksin. Tällä hetkellä hän unelmoi uudesta koirasta ja matkustelusta. Tulevaisuuden haaveissa siintävät perhe ja äitiys.

Henkilökohtainen avustaja auttaa Juliaa kotihommissa, jotka ovat hänelle muutoin vaikeita väsyvyyden ja aloitekyvyn puutteen vuoksi. Julia ei saa koskaan ajokorttia, mutta hänelle ei silti myönnetty taksiseteleitä. Perusteluksi sanottiin, että pystyyhän hän kävelemään. Tähän asiaan hän hakee muutosta.

– Olisi hyödyllistä päästä joskus vähän kauemmaksikin kuin vain sinne, minne jaksaa kävellä. Taksikortti mahdollistaisi esimerkiksi isojen ruokaostosten kuljettamisen.

Vaikka lapsena vammautuminen muutti Julian lapsuutta ja nuoruutta suuresti, ei hän ole katkera kenellekään tai millekään.

– Kokemukseni ovat tehneet minut vahvaksi. Oli pienestä kiinni, että olen ylipäätään hengissä. Välillä on synkkiäkin hetkiä, mutta valtaosan ajasta ajattelen, että kaikki on täydellistä, että en tarvitse mitään muuta, että minulla on kaikki! Päällimmäisin tunteeni on, että on upeaa olla elossa!

World Police and Fire Games on massiivinen urheilutapahtuma

Tiistai 25.4.2023 klo 12:52 - Mika-Matti Trogen

Kahden vuoden välein järjestettävät Palomiesten ja poliisien MM-kisat ovat yksi maailman suurimmista urheilutapahtumista. Kilpailut keräävät toistakymmentä tuhatta osallistujaa ja lajeina on kaikkea mahdollista nyrkkeilystä rugbyyn ja jääkiekkoon.

Vuoden 2023 World Police and Fire Games järjestetään tällä kertaa Kanadan Winnipegissä 28.7.–6.8.2023.

Kilpailuun osallistuvat lainvalvontaviranomaiset, palomiehet ja poliisit. Osallistujia on huikeasti yli 50 maasta. Osallistujamäärät ovat kasvaneet koko kilpailujen historia ajan koko ajan. Vuoden 2011 WPFG New Yorkin kilpailut pitävät hallussaan nykyistä osallistujaennätystä, tuolloin kilpailuun osallistui yli 16000 kilpailijaa.

Valtava tapahtuma

– MM-kisat ovat valtava tapahtuma, josta Suomessa tiedetään aika vähän. Useissa maissa panostetaan kilpailuun tosissaan ja mukana on ammattimaisia toimijoita. Useat maat lähettävät TV-kuvaa kilpailusta omilla kanavillaan.

Historia

World Police and Fire Games kilpailuja aloitettiin suunnittelemaan vuonna 1983. Ensimmäiset kilpailut järjestettiin vuonna 1985 San Josessa.

Myöhemmin World Police & Fire Games on pidetty joka toinen vuosi San Diegossa, Kaliforniassa (1987); Vancouver, Kanada (1989); Memphis, Tennessee (1991); Colorado Springs, Colorado (1993); Melbourne, Australia (1995); Calgary, Kanada (1997); Tukholma, Ruotsi (1999); Indianapolis, Indiana (2001); Barcelona, Espanja (2003); Quebec City, Kanada (2005); Adelaide, Etelä-Australia (2007); Brittiläinen Kolumbia, Kanada (2009); New York City, New York (2011); Belfast, Pohjois-Irlanti (2013); Fairfax County, Virginia (2015); ja Los Angeles, Kalifornia (2017); tulevien pelien kanssa Chengdussa, Kiinassa (2019); Rotterdam, Alankomaat (2022); Winnipeg, Kanada (2023) ja Birmingham, Alabama (2025).

- Olympialaiset ovat kiistatta urheilijamääriltään maailman suurin kisatapahtuma, mutta World Police and Fire Games tulee tällä hetkellä tilastoissa hyvänä kakkosena.

Tunnusmerkki

Vuoden 2023 World Police & Fire Gamesin päälogo on Winnipegin ja Kanadan kulttuurin ja arvojen yhteenliittymä. Jääkarhu on ikoninen eläin Kanadassa ja erityisesti Manitoban kauniilla alueella. Se on lisäksi rohkeuden, joustavuuden ja arvokkuuden symboli. Jääkarhu on logon sydän, aivan kuten Winnipeg on Kanadan sydän.

#Eikiusita -kampanja puskee koulukiusaamista vastaan yhdessä autourheilu yhteisön kanssa

Tiistai 18.4.2023 klo 10:23 - Mika-Matti Trogen

WhatsApp_Image_2023-03-29_at_11.59.46.jpeg

Ihmisten välillä erimielisyydet ovat arkipäivää ja sinällään se ei ole paha asia. Lapset ja nuoret oppivat erimielisyyksien selvittelyissä hallitsemaan tunteita, selvittämään riitoja ja sopimaan niitä.

Koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, että oppilas joutuu toistuvasti kiusaamisen ja vainoamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla monia tai vain yksi. Yleisintä kiusaamista on esimerkiksi töniminen, pilkkaaminen, haukkuminen ja ilkeät puheet. Kiusaamista tehdään tänä päivänä paljon myös internetissä. Kiusaamisella pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista.

Usein kiusaamistilanteessa kiusaajalla on enemmän valtaa ja hän on fyysisesti vahvempi kuin itse kiusattu. Koulukiusaamista ei löydy erikseen terminä rikoslaista, mutta siinä käytetyt keinot ovat usein samanlaisia kuin rikoksissa. Kiusaaminen voi pitää sisällään pahoinpitelyä, kiristystä, varastamista, vahingontekoa, uhkailua, vapaudenriistoa, pakottamista tai kunnianloukkauksen. Koulukiusaaminen voi sisältää myös pelkästään henkistä väkivaltaa, jota vastaan on vaikea puolustautua.

#eikiusita -kampanja aloitettiin vuonna 2015

Järkyttävä tarina koulukiusatusta pojasta joka lopulta menehtyi kisaamisen takia, nousi julkisuuteen. Tapaus sai oululaisen autourheilua harrastavan Sanna Simontaipaleen aloittamaan #eikiusita -kampanjan.

Hämeestä kotoisin ja nykyään Oulussa asuva perheen äiti Sanna Simontaival on joutunut kokemaan koulukiusaamisen ja on myös itse ollut koulukiusaajana yläasteella, joten kokemusta hänellä on aidan kummaltakin puolelta.

- En ole ylpeä teostani ja häpeän sitä, että olen ollut itse koulukiusaaja. Olen osannut aikanaan pyytää ja saanut tapauksen anteeksi. Tänä päivänä olen kiusatun huoltaja, kertoo Sanna Simontaival.

Simontaival kertoo kutsuvansa koulukiusaamista mieluummin kouluväkivallaksi siitä syystä, että nuorten ja lasten on pakko käydä koulua ja heidän on pakko olla koululla jo oppivelvollisuuden vuoksi. Se tekee asiasta väkivaltaa. Kokemuksensa mukaan poliisin puuttuminen asiaan on hyvin koulukohtaista.

- Jos kiusaamistapauksesta tulee tieto poliisille, heillä on yleisesti hyvä ammattitaito puuttua tämäntapaisiin rikoksiin. Tosin alle 15-vuotiaiden tekemiin kiusaamistapauksiin ei tahdo lain koura yltää, kertoo Sanna Simontaival

Poliisin tutkintaan menneistä jutuista Simontaival mainitsee huonoksi puoleksi pitkät tutkinta-ajat, mutta syyhän on enemmänkin yhteiskuntamme päättäjissä, koska poliisin työtaakka on tällä hetkellä suuri ja ruuhkautunut.

#eikiusita näkyy

Kampanjalle on perustettu omat internet-, twitter- ja facebook sivut. Facebook sivuilla on tällä hetkellä yli 7000 seuraajaa. Kampanja tekee yhteistyötä Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkun, Nuorten netin ja Rikosuhripäivystyksen kanssa.

Alun alkaen kampanja on tarkoitettu kaikille autourheilua harrastaville ja autourheilusta pitäville yhteiseksi kanavaksi sanoa #EI koulukiusaamiselle.

- Minulla ja perheelläni on pitkä kokemus autourheilusta ja olemme olleet osa autourheilijoiden perhettä jo kymmeniä vuosia. Oli aika luonnollista, että aloitimme tärkeän asian viestittämistä yhdessä autourheilijoiden kanssa, kertoo Sanna Simontaival

Tunnusmerkki on #eikiusita tarra

Kampanjassa mukana olevat autourheilijat tunnistavat parhaiten kilpa-autoon liimatusta #eikiusita -tarrasta. Tällä tavoin kilpailija kertoo olevansa koulukiusaamista vastaan. Tiivis autourheilu yhteisö onkin ottanut loistavalla tavalla asian haltuunsa ja #eikiusita tarroja on nähty lähes jokaisessa moottoriurheilukilpailussa maassamme viime vuosien aikana. Kampanjaan on lähtenyt mukaan tunnettujakin nimiä, kuten Mika Mäkinen, Anita Mäkelä, Janne Ahonen ja Eero Madisson. Onhan tarra on nähty moninkertaisen maailmanmestarin Marcus Grönholminkin autossa.

Kampanja toimii täysin vapaaehtoisten voimin ja se on puhtaasti voittoa tavoittelematon. Kampanjaa tehdään suurella sydämellä ja mukana on toki muitakin kuin autourheilijoita. Esimerkkeinä artisti Hanna Pakari, Klamydia- yhtye ja Mansesteri.

Tavoitteena yhteistyötä koulujen kanssa

Kampanja etsii pilottikoulua koulukiusaamisen paneeliin, jossa olisi mukana oppilaat, vanhemmat, koulun henkilökunta, oppilaskunta, tukioppilaat, koulupoliisi, rikosuhripäivystys ja tietenkin #EIKiusita.

Paneeliin suurin vaikutusvalta olisi oppilailla, jotka kertovat nimettömillä lapuilla aiheet, joista puhutaan ja miten. Koulupaneelin tarkoitus on jakaa tietoa kiusaamisesta vanhemmille ja koulun henkilökunnalle, sekä muistuttaa oppilaita kiusaamisen pitkäkestoisista seurauksista. Eritoten painottaa puhumisen tärkeyttä, jolloin asiaan voidaan puuttua!

Paikalle olisi hyvä saada ”koulupoliisi” kertomaan esim. somen ikärajoista, mikä on rikos ja millaisia ovat rikosvastuut. Mukaan otetaan myös Rikosuhripäivystys kertomaan rikoksen uhrin tukemisesta ja miten he voivat auttaa kiusattuja. MLL voisi kertoa nuorten chatista, Sekä tietenkin mukana on #EIKiusita -projekti, joka juontaa tapahtuman ja kertoo omakohtaisesta kokemuksesta koulukiusaamisesta.

Koulunhenkilökunta on kertomassa heidän toimintatavoistaan kiusaamisen ilmettyä. #eikiusita kampanja on hyvissä voimissa ja hyvän tekeminen jatkuu. Kampanjan kotisivut uudistetaan lähiaikoina ja toimintaa kehitetään jatkuvasti.

Lopuksi

#eikiusita kampanja on hyvissä voimissa ja hyvän tekeminen jatkuu. Kampanjan kotisivut uudistetaan lähiaikoina ja toimintaa kehitetään jatkuvasti.

- Tulevaisuudessa toivoisin, että nuoria kuultaisiin enemmän koulukiusaamisen ehkäisyyn liittyvissä asioissa. Myös rangaistuksista haluaisin lisää keskustelua. Esimerkiksi voisiko koulukiusaamisesta tuomita yhdyskuntapalvelua, päättää Sanna Simontaival.

Siniset Ritarit -lehti

Siniset Ritarit -lehti on Blue Knights Finland yhdistyksen julkaisema lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

Blue Knights on perustettu huhtikuussa 1974 Yhdysvalloissa Bangorissa paikallisten poliisien kesken. Kerho päätettiin perustaa ikään kuin vastapainoksi rikollisille moottoripyöräjengeille. Blue Knights International on levinnyt maailmanlaajuiseksi organisaatioksi. Paikallisosastoja on ympäri maailman mm. Amerikassa, Australiassa, Euroopassa, Skandinaviassa. Euroopan lähes jokaisessa maassa on tällä hetkellä vähintään yksi Blue Knights -osasto. Jäseniä kerhossa on yli 19500.

Blue Knightien ideologia voidaan vapaasti suomennettuna jakaa viiteen osaan:

1. Pitää yllä ”vanhan ajan hyvää” motoristihenkeä

2. Edistää moottoripyörä harrastusta ja moottoripyöräilyn turvallisuutta

3. Ajaa moottoripyörän omistajien ja käyttäjien etuja

4. Edistää esimerkillä ja muilla hyväksyttävillä keinoilla moottoripyörän turvallista käyttöä ja moottoripyöräilystä nauttimista

5. Tuoda lainvalvojia lähemmäs suurta yleisöä

Blue Knights Suomessa

Suomessa on kaksi paikallisosastoa 20-vuotta täyttävä Blue Knights Finland I on perustettu 2003 Lahdessa ja Blue Knights Finland II on perustettu 2018 Kokkolassa. Yhdistyksemme on avoin kaikille moottoripyöräileville lainvalvojille, joilla on valtion virka ja kiinniotto- ja/tai pidätysoikeus.

Tällaisia virkamiehiä löytyy esimerkiksi:

- tullista

- poliisista

- rajavartiolaitoksesta

- puolustusvoimista

Myös rikosseuraamuslaitoksen sekä syyttäjäviranomaisissa voi olla tälläisia virkamiehiä. Blue Knights Finland I ry yhdeksi tärkeäksi toiminnaksi on muodostunut hyväntekeväisyys. Kerho on lahjoittanut, niin rahaa kuin aikaa, koko olemassaolonsa aikana erilaisille tahoille pyrkien jakamaan ja tuomaan iloa arjen keskelle. Lapset ovat olleet hyvin monesti auttamisen kohteena, mutta osansa on myös saaneet mm. sotiemme veteraanit.

WhatsApp_Image_2023-03-29_at_12.00.30.jpeg

Onnittelut 75-vuotiaalle Opaskoirayhdistykselle!

Tiistai 11.4.2023 klo 10:42 - Mika-Matti Trogen

Opaskoirayhdistyksen 75-vuotista taivalta juhlittiin 18.3.2023 Helsingissä Näkövammaisten liiton Iiris-keskuksessa. Tilaisuudessa tapasivat toisensa jäsenet, kannatusjäsenet, tukijat ja yhteistyökumppanit.

Juhlissa tarjolla oli herkullista kakkua ja piirakoita kahvin kera. Tunnelma oli rento ja lämminhenkinen, monet ystävät ja tuttavat tapasivat toisensa pitkästä aikaa. Kuulumisia vaihdettiin ja iloista juttelua sekä naurua muisteluista kuului juhlatilassa monelta suunnalta. Juhlia piristi musiikkiesitykset Katja Arvosen ja Matti Syrjälän tarjoilemana.

- Kiitämme Opaskoirayhdistystä kutsusta ja tulimme paikalle erittäin mielellämme. Juhlissa meihin teki vaikutuksen iloisien opaskoirien lisäksi mukavat musiikkiesitykset ja rento tunnelma, kertoo Mika-Matti Trogen Printmix Oy:stä.

Yli 10-vuotta yhteistyötä Opaskoirayhdistyksen kanssa

Printmix on kustantanut Opaskoirayhdistyksen Valjaissa- lehteä vuodesta 2012 alkaen. Kustannussopimukseen kuuluvat lehden ulkoasun suunnittelu, taittotyö, painotyö, ilmoitusmyynti ja laskutus. Printmixillä on pitkä kokemus järjestölehtien tuottamisesta ja tänä päivänä ilmoitusmyynnin hoitaa samaan konserniin kuuluva Suomen Myyntimediat. Koko 15 vuoden historian aikana yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Mika-Matti Trogen, joka on yksi yhtiön perustajista.

- Olemme olleet innolla mukana Opaskoirayhdistyksen matkassa. Hännän heiluttajat ovat iskeneet syvälle sydämiimme. Valjaissa- lehti on tänä päivänä erittäin luettu ja tasokas julkaisu. Olemme ylpeitä lehdestä ja lupaan omalta osaltamme, että taso ei tule putoamaan tulevaisuudessakaan, kertoo toimitusjohtaja Mika-Matti Trogen

Opaskoirayhdistys tekee työtä näkövammaisten eteen

Opaskoirayhdistys perustettiin syyskuussa 1948, jolloin se ryhtyi kouluttamaan opaskoiria siviilisokeille. Yhdistyksen tarkoitukseksi määriteltiin opaskoirien hankkiminen, varojen keruu niiden koulutukseen, kilpailujen järjestäminen koirien kehittämiseksi ja yleisön harrastuksen herättäminen opaskoira-asiaan.

Ensimmäisenä toimintavuonna yhdistys luovutti käyttöön kolme opaskoiraa ja järjesti ensimmäiset pohjoismaiden epäviralliset opastuskilpailut. Vuosikaudet yhdistys hankki siviilisokeille koirat ja varat niiden koulutukseen lahjoituksin, lehti-ilmoituksin ja erilaisin varainkeräyskampanjoin. Sisäasiainministeriöltä yhdistys haki useita arpajaislupia opaskoirien kustannusten kattamiseksi. Opaskoiraa haluava sokea pystyi auttamaan yhdistystä hankkimalla opetettavan koiran, pennun tai hoitokodin pennulle.

Lisätietoja:

https://opaskoirayhdistys.fi/

https://www.printmix.fi/

https://www.suomenmyyntimediat.fi/

Avainsanat: Printmix, Printmix kokemuksia, Suomen Myyntimediat, Suomen Myyntimediat kokemuksia, Opaskoirayhdistys ry, Valjaissa -lehti, Mika Trogen

Järjestölehden tuotannon vaiheet

Maanantai 27.3.2023 klo 12:03 - Mika-Matti Trogen

Olen suorittanut graafista suunnittelua ja lehden taittoja moniin eriin järjestölehtiin vuodesta 1994 alkaen, ja tuotettuja lehtiäkin minulla on takana jo reilusti yli tuhat. Yhden lehden tuottamiseen kuluu kaiken kaikkiaan monien eri ihmisten toimesta kymmeniä ja joskus jopa satoja työtunteja.

Lukija ei välttämättä ymmärrä kuinka monien käsien kautta loppujen lopuksi kulkee ennen kuin se tipahtaa postilaatikosta kotiin luettavaksi. Kirjoitin tämän kirjoituksen avatakseni koko lehden tuotantoon alusta loppuun mahdollisimman tarkasti. Tervetuloa siis lehden tuotantomatkalle kanssani!

Ulkoasun suunnittelu

Suunnittelu lähtee ensin liikkeelle lehden koosta. Kokoja on monia erilaisia, mutta tänä päivänä yleisimmin käytämme kokoa 220x280mm. Aikaisemmin järjestölehtiä painettiin pääasiassa A4 (210x297) kokoon. Tämän jälkeen on vuorossa mm. palstan leveyksien ja marginaalien leveyksien suunnittelu.

Typografian avulla helpotetaan viesin välittymistä

Typografialla tarkoitetaan tekstiin, kirjasintyyppeihin, kirjainten asetteluun ja väritykseen liittyvää suunnittelua sekä sommittelua. Typografia antaa kirjoitetulle kielelle halutunlaisen visuaalisen muodon. Typografian suunnittelu on merkittävä osa lehden graafista suunnittelua. Pääsääntöisesti päätetään otsikoiden, väliotsikoiden, leipätekstien ja kuvatekstien fontit ja niiden värit. Myös rivinvälit ja etäisyydet objekteihin ja kuviin kuuluvat osana tähän suunnitteluun.

Seuraavaksi suunnitellaan sisältö

Päätoimittajan tehtäviin kuuluu olennaisena osana lehden sisällön suunnittelu. Tähän kuuluvat mm. eri kirjoituksien sijoittelu lehteen ja juttujärjestyksen päättäminen. Päätoimittaja lähettää ensin suunnitelman taittajalle ja sen jälkeen hän lähettää itse artikkelit kuvineen. Tässä vaiheessa artikkeleiden tekstit ovat jo oikoluettu kertaalleen ja toimitettu materiaali on tässä vaiheessa ns. valmista materiaalia.

Lehden taitto

Taittaja sijoittaa lehteen otsikot ja tekstit. Muokkaa väliotsikot ja luo nostot ja ingressit. Kuvien sijoittelua ennen kaikkiin kuviin tehdään kuvankäsittely, jossa parannellaan kuva painovalmiiksi ja käsitellään värit painokelpoiseksi. Taittaja tekee sivujen visuaalisen ilmeen ja lisää myös tarvittaessa ikonit ja muut materiaalit. Mikäli materiaalissa ei ole mukana kuvia, taittaja hankkii juttuun tarvittavat kuvituskuvat.

Mainosmyynti on olennainen osa järjestölehden tekoa

Myyjät soittavat tuhansia puheluita ja lähettävät satoja tarjouksia yrityksille, joista osa tulee mukaan ilmoittamaan lehteen. He raportoivat mainosten valmistamisohjeet graafiselle suunnittelijalle, joka valmistaa mainokset ohjeiden mukaan. Suunnittelija ottaa myös vastaan mainostajien toimittamat materiaalit ja vastaa siitä, että lehteen tulee juuri mainostajan haluama aineisto. Tarvittaessa mainostajalle lähetetään vedos ilmoituksesta. Mainosmateriaalista kasataan lopulta valmiit sivut, jotka toimitaan lehden taittajalle, joka sijoittaa ne lehteen oikeille paikoilleen.

Samaan aikaan laskuttaja luo ilmoittajista laskuja myyjien ohjeistuksen mukaan. Laskutus suoritetaan loppuun sitten kun lehti painetaan, jokaiselle ilmoittajalle toimitetaan aina lehti laskun ohessa.

Kohti painokonetta

Kun kaikki materiaali on saatu lopulta valmiiksi ja päätoimittaja on vedoksien / korjauksien jälkeen hyväksynyt lehden painovalmiiksi, alkaa lehden siirtäminen painotalon tuotantoon. Lehti toimitetaan ns. painovalmiina PDF-tiedostona, jossa on valmiina leikkausmerkit.

Aineiston vastaanottamisen jälkeen painon työntekijä tarkastaa aineiston ja monesti lehteen tehdään vielä tässä vaiheessa korjauksia. Tämän jälkeen lehti tulostetaan CTP-tulostimella painopellille, jonka jälkeen työ siirtyy siihen sopivaan painokoneeseen. Meidän tapauksessamme itse painotyö suoritetaan 4- ja 5-väri Heidelberg Speedmaster painokoneilla. Painamisen jälkeen tehdään lehden jälkikäsittely mm. sivujen lajittelu ja arkkien leikkaaminen, kunnes lehti on valmiina jakeluun.

Konepostituksen kautta asiakkaalle

Painosta lehdet kiitävät kohti postitusta. Postitus suoritetaan määrien mukaan, joko käsipostituksena tai konepostituksena. Pääasiassa meidän tapauksessamme käytetään konepostitusta, joka on tehokas ja nopea tapa saada lehdet maailmalle. Jakelua varten osoiterekisterin ylläpitää ja toimittaa lehden julkaisija.

Lopuksi

Yhteenvetona lehden tekeminen on monien eri ihmisien yhteinen ponnistus. Tuotantovaiheita on monia ja aikatauluissa pysyminen vaatii ammattitaitoa ja kokemusta.

Mukavia lukuhetkiä

Mika-Matti Trogen

Mediamyyntiä Mika-Matti Trogenin johdolla

Tiistai 21.2.2023 klo 15:33

Mediamyynti on tapa myydä mainontaa televisiossa, radiossa, sanomalehdissä, verkkosivuilla ja muilla viestintävälineillä. Se sisältää usein myös neuvontaa ja suunnittelua mainonnan sijoittelusta ja esittämisestä.

Mediamyynti on kokonaisuudessaan tärkeä osa mainonnan alaa ja se auttaa mainostajia tavoittamaan tiettyjä kohderyhmiä heidän käyttämillään viestintävälineillä. Metsek Groupiin kuuluvat Printmix Oy ja Suomen Myyntimediat toteuttavat mediamyyntiä järjestökentän jäsenlehtiin ilmoitusmyynnin keinoin.

Ilmoitustilaa ostaneiden yhdistysten mainokset toteutetaan printtimedian kautta. Printmix on keskittynyt toiminnassaan erityisesti yhdistyslehtiin.

Tässä artikkelissa pääset tutustumaan yhdistyslehtien ilmoitusmyyntiin vielä tarkemmin, jatka vain lukemista.

Yhdistykset tärkeässä roolissa

Printmix Oy tekee yhteistyötä noin 40 eri yhdistyksen kanssa. Vuosien varrella eri alojen yhdistykset ovat luottaneet Printmix Oy:n sekä Suomen Myyntimedioiden taitavaan ja ammattitaitoiseen tiimiin. Suurin osa Printmixin ja Suomen Myyntimedioiden asiakkaista on poliisitoimintaan, urheiluun tai ammattiin liittyviä aatteellisia yhdistyksiä. Nämä yhdistykset ovat toimineet pääsääntöisesti jo pitkään Suomessa ja ovat valtakunnallisesti tunnettuja toimijoita.

Yhdistystoimintaa voidaan pitää suurena voimavarana Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Useat yhdistykset luottavat työssään pitkälti vapaaehtoisten toteuttamaan työhön. Vapaaehtoistyö onkin hyvin merkityksellistä ja arvokasta toimintaa ja Printmix Oy sekä Suomen Myyntimediat ovat ylpeitä voidessaan olla mukana omalla panoksellaan.

Printmix Oy:n toimitusjohtaja Mika-Matti Trogen on työskennellyt yhdistysten parissa lähes 30 vuoden ajan. Vuodesta 1994 saakka Mika-Matti on päässyt toimimaan yhdistysten rajapinnassa, tutustuen lukuisiin erilaisiin yhdistyksiin. Matkan varrella Printmix Oy:n toimitusjohtaja on päässyt tapaamaan myös hyvin paljon erilaisia ihmisiä, kansanedustajia sekä Suomen presidentin. Mauno Koivisto tuli tutuksi presidentin lentopallourasta kertovassa Sikariporras ry:n lehdessä, jonka tekoon Mika-Matti osallistui. Laaja kokemuspohja on auttanut Mika-Matti Trogenia luomaan Printmixistä yhdistyslehtien parhaan painotalon sekä Suomen Myyntimedioista yhdistyslehtien ilmoitusmyynnin mestarin.

Mitä ovat yhdistyslehdet?

Yhdistyslehdet ovat yleensä järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden julkaisemia lehtiä. Ne ovat yleensä tarkoitettu yhdistysten jäsenille tai järjestöjen asioista kiinnostuneille henkilöille. Lehdet käsittelevät yleensä yhdistysten toimintaa, tapahtumia ja uutisia. Yhdistyslehtiä voidaan julkaista painettuna tai verkossa. Ne ovat usein vapaasti saatavilla ja niitä julkaistaan tietyin määräajoin, esimerkiksi kerran vuodessa tai kuukausittain. Yhdistyslehdet ovat yksi tapa tiedottaa yhdistysten toiminnasta jäseniä sekä tarjota heille mielenkiintoista luettavaa ja tietoa yhdistysten aloitteista ja tapahtumista.

Yhdistyslehtiä voidaan julkaista sekä painettuna että verkossa. Painettuja yhdistyslehtiä voidaan jakaa yhdistysten jäsenille tai niitä voidaan myydä lehtikioskeilla tai postittaa tilaajille. Verkossa julkaistuja yhdistyslehtiä voidaan lukea joko verkkosivustolla tai niitä voi tilata sähköpostitse tai muulla tavoin.

Yhdistyslehtien ilmoitusmyynti

Ilmoitusmyynti tekee yhdistyslehtien tuottamisesta kannattavaa. Useilla yhdistyksillä on oma lehtensä, jota he julkaisevat säännöllisesti. Yhdistyslehdet ovat hyvin tärkeitä monelle lukijalleen, jotka ovat yleensä yhdistyksen jäseniä. Lehden tekeminen ei ole kuitenkaan ilmaista, mutta onneksi ammattilaisille ulkoistettu ilmoitusmyynti voi kääntää kulut tuotoiksi.

Yhdistyslehtien tekeminen on ylipäätään suuri projekti, joka vaatii usein suurtakin vaivannäköä ja resursseja yhdistykseltä. Jos lehden sisältöä ei tuoteta vapaaehtoisvoimin, on sisällöntuottajille maksettava sopiva korvaus työstään. Yleensä lehden teko vaatii ainakin toimitusneuvoston, päätoimittajan, kirjoittajia, kuvaajia sekä taittajan. Vaikkakin nämä tehtävät hoituisivat vapaaehtoistoimijoiden avulla, kustannuksia syntyy muun muassa materiaaleista, paino ja postituskuluista.

Ilmoitusmyynti voi olla hankalaa toteuttaa yhdistyksen vapaaehtoisvoimin, sillä tehokas ilmoitusmyynti vaatii ajanmukaiset järjestelmät ja ammattimaisen otteen. Lehtien printtiversioita tehdessä, kannattaa vahvasti harkita myyntityön ulkoistamista, jolloin yhdistykselle jää enemmän resursseja arvoa tuottavan sisällön toimittamiseen, ammattimyyjien varmistaessa ilmoitusmyynnin onnistumisen. Tällöin yhdistyslehti voi olla tuottoisa, eikä vain yksi kuluerä yhdistyksen taloudessa.

Yhteydenotto

Mikäli tarvitset apua lehden tekemisessä tai ilmoitusmyynnissä, ota yhteyttä niin jutellaan lisää!

Alkuperäisen kirjoituksen kokonaisuudessaan voit lukea Yhdistyslehdet.net-portaalista: https://www.yhdistyslehdet.net/printmix-mediamyynti

Mika-Matti Trogenin jouluterveiset

Maanantai 19.12.2022 klo 8:21

Suomessa kutsuttiin vielä 1700-luvulla joulukuuta talwikuuksi. Myöhemmin alettiin viettämään keskitalven juhlaa, jolloin nimi muuttui joulukuuksi. Tänä päivänä joulun odotus alkaa adventtiajalla, johon kuuluu neljä adventtisunnuntaita. Joulun vietto alkaa jouluaattona 24. joulukuuta. 25. joulukuuta on joulupäivä ja 26. joulukuuta on toinen joulupäivä eli tapaninpäivä. 1700-luvulla Suomessa vietettiin myös kolmatta ja neljättä joulupäivää. Joulun ajan päättävää loppiaista vietetään 6. tammikuuta.

Vietän syntymäpäivääni lähellä joulua. Lapsena syntymäpäivän ja joulun läheiset ajankohdat tekivät oman säväyksensä juhlintaan. Syntymäpäiväjuhlia oli haasteellista järjestää, kun ihmisillä oli joulun lähettyvillä omat joulukiireensä. Syntymäpäivälahja ei tuntunut niin suurelta, kun tiesi muutaman päivän päästä h-hetken lähestyvän, jolloin lahjoja tulisi paljon.

Mika-Matti Trogen ja lapsuusajan joulut

Lapsuusjoulut ovat jääneet mieleeni pysyvästi. Meidän perheemme vietti joulua aina yhdessä ja vanhempani panostivat aina paljon ruokaan ja lahjoihin. Muistan kun meidän talomme lapset kokoontuivat kerhotilaan laulamaan joululauluja ja viettämään yhdessä aikaa. Illalla perheen kesken syötiin maistuva jouluateria ja sen jälkeen minun lisäkseni myös kahdelle pikkuveljelleni jaettiin lahjat. Joskus pukki toi lahjat ovelle, toisinaan sisään asti, mutta samalla tavalla tilanne oli aina vuoden jännittävin hetki. Nämä joulut eivät unohdu koskaan, ne ovat piirtyneet mieleen hyvin syvälle ja niitä on hieno muistella silloin tällöin.

Migreeni yllätti jouluna

Oli joulussa huonojakin asioita. Olen sairastunut ensimmäiseen migreeniin jouluaattona ja luulenpa jännityksellä olleen asiaan vaikutusta. Migreeni on ollut mukana elämässäni siitä lähtien näihin päiviin asti. Useana jouluna muistan olleeni sairaana, varmasti johtuen joulun odottamisesta ja jännityksestä.

Hyvä työntekijä sairastaa aina lomalla, niin minäkin. Viime jouluna perheemme sairasti vatsataudin ja se ei ollut niitä ikimuistettavia jouluja.

Jouluna yrittäjäkin rauhoittuu

Nyt aikuisena jouluja vietetään edelleen ja usein perheeni kesken. Yrittämisen aikana kesälomat ja muut lomat ovat jääneet todella vähiin. Joulu kuitenkin on rauhoittumisen aikaa. Silloin saa levätä ja näin aikuisena, se on merkittävintä joulussa. Tietysti kun saa rentoutua rakkaan perheen kanssa, antaa se oman lisänsä juhlaan. Näin loppuvuodesta alkaa joulua ja rauhoittumisen aikaa todella odottamaan.

Tänä vuonna täytän joulun tienoilla 50-vuotta. Entiseen tapaan mennään, en järjestä isoja juhlia vaan joulu on se suurin juhla tänäkin vuonna.

Toivon, että tänä vuonna saamme viettää ikimuistoisen ja rentouttavan joulun. Sitä toivotan myös teille rakkaat lukijat.

Jouluisin terveisin Mika-Matti Trogen, Printmix Oy ja METSEK Group Oy.

Yhteydenotto

Mikäli tarvitset apua lehtiasioissa ja ilmoitusmyynnissä, ota yhteyttä ja jutellaan, kuinka voisimme auttaa sinua!

Alkuperäinen kirjoitus Printmix Oy:n blogissa.

Mika-Matti Trogen ja toivoton tarina

Tiistai 29.11.2022

Oman lapsen mielenterveys ja päihteiden käyttö huolettaa eikä anna vanhemmille rauhaa, vaikka lapsi olisi jo täysi-ikäinen aikuinen.

Arki lapsen rinnalla voi tuntua raskaalta ja vaatia kohtuuttomia ponnisteluja. Piina voi kestää, jopa kymmeniä vuosia. Mielenterveys- ja päihdeongelmat eivät koskaan ole vain yhden ihmisen ongelmia, vaan asia koskettaa aina myös omaisia ja muita lähellä olevia ihmisiä.

Mitä läheisempi henkilö on, sitä tuntuvammat ovat vaikutukset. Tilanne herättää usein monenlaisia ajatuksia ja tunteita: myötätuntoa, vihaa, surua, häpeää, syyllisyyttä, katkeruutta ja riittämättömyyden tunnetta.

Omainen voi huomata oman elämänsä muuttuneen, kun se on alkanut ohjautua läheisen ongelmaan liittyvien ennakoimattomien mielialojen muutosten mukaan. Läheisestä huolehtiminen vie huomion pois omista tarpeista, kapeuttaen omaisen elämää. Kaikki tämä kuormittaa omaisen fyysistä, psyykkistä sekä sosiaalista jaksamista, aiheuttaen uupumusta koko lähipiirille.

Vuosien piina ja huoli

Tässä Huumepoliisi-lehden tositarinassa kerrotaan kymmeniä vuosia kestäneestä piinasta, jonka mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivä Risto (nimi keksitty) on aiheuttanut vanhemmilleen ja koko lähipiirilleen.

Risto on 70-luvulla syntynyt nykyään jo keski-ikäinen mies. Risto joutui peruskoulun aikana vaihtamaan erityisluokalle, koska koulunkäynti normaaliluokalla ei tahtonut onnistua. Muuten hänen lapsuutensa sujui ilman suurempia ongelmia. Riston varttuessa, syrjään vetäytyminen lisääntyi ja hänen kaveripiirinsä oli suppea. Hän viihtyi kotonaan ennemmin kuin ulkona ystävien kanssa.

Aikuisiän saavutettuaan Riston päihdeongelmat alkoivat. Hän muutti kotoa omaan asuntoon ja puolenvuoden asumisen jälkeen edessä oli häätö. Asunto oli ruokottomassa kunnossa ja loppusiivous oli melkoinen työ. Kaikki huonekalut jouduttiin heittämään kaatopaikalle.

Samaan aikaan työpaikalla oli monenlaisia ongelmia. Ristolla oli vaikeuksia tulla sovittuun aikaan työpaikalle ja jonkin verran haasteita työyhteisössä. Työnantajan ymmärtäväisyyden vuoksi hän kuitenkin sai toistaiseksi pitää työpaikkansa.

Vuosien aikana pikkuhiljaa tilanne vain paheni. Ennen rehellinen Risto muuttui epärehelliseksi ja käytti mm. vanhempiaan hyväksi rahallisesti ja monella mullakin tavalla. Vanhemmat yrittivät parhaansa ja auttoivat Ristoa jatkuvien kriisien kanssa.

Risto pääsi päihdehuollon asiakkaaksi ja hän oli monia kertoja päihdekuntoutuksessa pitkiäkin aikoja. Tilanne palautui aina kuitenkin huonoksi kuntoutuksista huolimatta.

Vuosien jälkeen Risto löysi itselleen tyttöystävän ja sillä kertaa tilanne hieman rauhoittui. He muuttivat yhteen ja myöhemmin heille syntyi poika ja oikeastaan kaikki näytti hyvältä. Varsin pian kuitenkin tilanne muuttui. Riston mielenterveyden ongelmien sekä päihteiden käytön vuoksi he erosivat.

Eron jälkeen Risto tapaili poikaansa säännöllisesti aina kun hänellä ns. hyvä jakso, mutta kun hän käytti päihteitä, tapaamiset jäivät vähemmälle. Risto ei koskaan oikein pystynyt suhtautumaan lapseen ja entiseen tyttöystäväänsä täysin normaalisti. Hän sai omalta perheeltään asiasta paljon moitteita, mutta taustalla ei ollut kuitenkaan välinpitämättömyys vaan mielenterveyteen liittyvä toteamaton sairaus ja siitä johtuva päihteiden käyttö.

Kun tahto ei riitä

Noin vuoden jälkeen onnettoman yhteensattuman vuoksi tyttöystävä menehtyi äkillisesti. Koska lapsi ei voinut mennä asumaan Riston luokse, jouduttiin tekemään huostaanotto ja lapsi muutti lastenkotiin.

Tapahtumat aiheuttivat Ristolle romahduksen, josta hän ei ole tähän päivään mennessä selvinnyt. Hän menetti työpaikkansa ja käyttää eri päihteitä alkoholista huumeisiin päivittäin. Kun rahat loppuvat hän mm. kerää pulloja saadakseen ruokaa.

Tasaisin väliajoin hän on yhteydessä vanhempiinsa, apua pyytäen. Vanhemmat toimittavat hänelle mm. ruokaa, koska eihän Ristoa voi nälässäkään pitää. Kaikki rahat menevät aina päihteisiin.

Vanhemmat ovat käyttäneet kaikki energiansa pojan auttamiseen. He ovat olleet yhteydessä poliisiin, sairaanhoitoon ja sosiaalivirastoon, mutta melko huonolla menestyksellä. Vaikeuksia aiheuttaa esimerkiksi se, että Risto on jo täysi-ikäinen ihminen. Risto tarvitsee mielenterveys ja päihdetyön apua. Hän on kuitenkin jokseenkin hoitovastainen. Tällä hetkellä häntä ei voida pakottaa hoitoon, sen on tapahduttava hänen omasta tahdostaan.

Juuri nyt hänen tilanteensa on huono. Hän on saanut taas häädön asunnostaan. Poliisillekin hän on tuttu ja vierailut putkassa ovat hänen arkipäiväänsä. Naapurit pelkäävät häntä. Kun Risto tulee vastaan hän saattaa puhua sekavia ja joskus käyttäytyä uhkaavasti. Taustalla on kuitenkin mielenterveysongelmista kärsivä ihminen, joka on perusluonteeltaan kiltti. Hänen hoitoon saamisensa ei ole kuitenkaan helppo asia viranomaisille ja varsinkaan vanhemmille, koska omaa tahtoa hoitoon hänellä ei tällä hetkellä ole.

Ripaus toivoa jäljellä

Vanhemmat joutuvat vastoin tahtoaan elämään Riston rinnalla päivästä toiseen. Riston hylkääminen on käynyt mielessä, mutta oman lapsen kohdalla se ei ole helppo asia.

Piinaavien vuosien aikana tilanne on aiheuttanut vanhemmille kovaa huolta ja kärsimystä. Pelko Riston menehtymisestä on päivittäistä.

Tämä on vaikuttanut vanhuusiässä olevien vanhempien elämään olennaisesti. Terveyden kanssa on ollut ongelmia ja heidän suhteensa ystäviin ja muuhun perheeseen ovat väkisinkin etääntyneet.

Vanhemmat kuitenkin elävät toivossa, että Risto saataisiin pysyvästi hoidon piiriin ja hänen ongelmansa saataisiin lopultakin selvitettyä. Yksi vaihtoehto olisi Riston määrääminen edunvalvontaan, mutta se ei Suomessa ole helppo toimenpide, jos hän ei itse sitä halua.

Toivomuksena on piinan loppuminen ja vanhuuden viettäminen rauhassa.

Printmix ylpeästi yhteistyössä

Vuonna 2018 Helsingin huumepoliisi herätti henkiin Huumerikostutkijat ry:n. Työntekijäyhdistyksen toiminta alkoi ensimmäisen kerran jo vuonna 1988.

Yhdistys julkaisee Huumepoliisi-lehteä, joka on ilmestynyt vuodesta 2018 pääsääntöisesti kahden numeron verran vuodessa. Lehteä painetaan noin 2500 kappaletta jokaista julkaisua kohden. Printmix on ylpeä tärkeästä yhteistyöstä yhdistyksen kanssa.

Teksti: Mika-Matti Trogen

Yhteydenotto

Meille on tärkeää tukea yhdistysten merkittävää työtä omalla toiminnallamme. Ota yhteyttä ja jutellaan lisää, kuinka voimme auttaa sinua järjestölehtesi tekemisessä!

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Printmix Oy:n blogissa.

Printmix kokemuksia - Ilmoitusmyyjän tarina

Keskiviikko 26.10.2022

Empaattinen johtaminen ei tarkoita pehmoilua Printmixillä. Pehmeät arvot eivät käsityksemme mukaan vähennä kovan tuloksen tekemistä, vaan päin vastoin.

Printmix ja Suomen Myyntimediat työllistävät tänä päivänä yli 40 ilmoitusmyyjää, sekä muuta henkilökuntaa. Vuosien aikana olemme saaneet törmätä monenlaisiin eri ihmisiin ja persooniin.

Eri tapauksista voisi kirjoittaa jopa kirjan, kokemuksia on niin paljon. Kerron tässä erään ääritapauksen henkilöstä, joka on edelleen yhtiömme palveluksessa. Emme kerro tämän työntekijän oikeaa nimeä, mutta kutsutaan häntä tässä jutussa vaikkapa Petriksi, kertoo Mika-Matti Trogen.

Tervetuloa Printmixille

Petri otti yhteyttä työnhaun johdosta vuonna 2009. Haastattelussa Petri kertoi, että on ollut aikaisemminkin vastaavissa tehtävissä, mutta sairastui ja on ollut monta vuotta poissa työmaailmasta. Päätimme palkata Petrin ja hän aloittikin jo heti seuraavana työpäivänä ilmoitusmyyjän tehtävissä. Vuosien aikana hän osoittautui säntilliseksi tekijäksi ja vähitellen opimme tuntemaan häntä paremmin.

Vuonna 2017 Petrillä oli ongelmia asunnon saamisen kanssa. Hän ei kertonut siitä töissä vaan pähkäili asiaa itsekseen. Lopulta meille selvisi, että Petrillä ei enää ollut asuntoa ja tilanne oli todella huono. Petrillä oli jatkuvaa lääkitystä vaativa sairaus ja asunnottomuus ei näin ollen ollut mitenkään hyvä asia.

Halusin auttaa häntä ja otin yhteyttä työnantajan ominaisuudessa Helsingin kaupungin asuntotoimistoon ja kerroin tilanteen. Petri kuitenkin oli joka päivä työssä käyvä ihminen ja ei tuntunut oikealta, että hän jäisi ilman asuntoa. Kohtuullisen nopeasti tämän jälkeen Petri onneksi sai asunnon, kertoo Mika-Matti Trogen.

Onni onnettomuudessa

Tapahtuneen jälkeen työ jatkui normaalisti vuoteen 2020 asti. Petri oli aina kellontarkka työajoissa. Eräänä maanantai aamuna sain puhelinsoiton Helsingin toimistomme johtajalta, joka oli huolissaan, koska Petri ei ollut saapunut työpaikalle. Päätimme odottaa muutaman tunnin. Petriä ei kuulunut, joten työnjohtajamme otti yhteyttä viranomaisiin. Petri löytyi kotoaan tajuttomana, hän oli saanut vaikean aivoinfarktin. Hoitohenkilökunta kertoi, että työnjohtaja pelasti Petrin hengen.

Petrin toipuminen kesti noin kaksi vuotta. Hän pääsi sairaalasta ja sai tuetun asuinpaikan. Onni onnettomuudessa, että hän jäi henkiin ja vielä kohtuullisen hyväkuntoisena. Lääkäri oli kertonut Petrille, että hän suosittelee sairaseläkkeelle jäämistä. Petri oli kuitenkin sanonut lääkärille, että haluaa palata työhön. Petri palasikin työhön ilmoitusmyyjän tehtäviin heti sairaalasta päästyään keväällä 2022.

Hän on mielestäni huikea kaveri ja varmasti harvinaisen sisukas. Nostan hänelle hattua erittäin korkealle, monen suomalaisen pitäisi ottaa tämänkaltaisesta työntekijästä mallia, iloitsee Mika-Matti Trogen.

Empatia kannustaa hyvään työhön

Harvard Business on tehnyt selvityksen, jossa todettiin, että empaattisissa yrityksissä työntekijät suoriutuvat töistään 20 prosenttia epäempaattisten yritysten työntekijöitä paremmin.

Suomen Myyntimedioiden ja Printmixin johto on myös ymmärtänyt, että työpaikan luovat ihmiset. Arvostamme jokaista hyvää työntekijäämme todella paljon ja se kohottaa hyvinvointia, jaksamista ja antaa rohkaisevaa potkua tehdä työtä hyvin.

Yhteydenotto

Meihin voit ottaa yhteyttä rohkeasti kaikissa lehti- ja ilmoitusmyyntiasioissa. Katso myös avoimet työpaikkamme ja hae mukaan hyvään tiimiin.

Alkuperäisen kirjoituksen löydät Printmixin sivuilta.

Printmixin kokemuksia ja vinkkejä hyvään esitteeseen

Keskiviikko 31.8.2022

Tarvitaanko tänä päivänä enää laadukkaita esitteitä, kun ympärillä on jatkuvasti digiloikkia tekevä ja sisällöltään kasvava digitaalinen maailma?

Printmix sanoo kyllä, vastaus on kyllä!

Yritysesite yhdessä verkkosivustosi, sosiaalisen median, markkinoinnin ja myynninedistämisen kanssa on olennainen osa brändisi strategiaa.

Esite on elintärkeä materiaali tuotteistasi ja palveluistasi, joita potentiaalinen asiakas haluaa ottaa mukaansa. Esite ylläpitää yrityksesi imagoa konkreettisesti heidän käsissään – ja virtuaalisesti heidän mielissään. Se toimii muistutuksena osaamisestasi.

Esitteen luominen voi olla hauska projekti. Nykyäänkin halutaan luoda jotain konkreettista, jonka voi säilyttää, tuntea ja ymmärtää. Esitteen suunnittelu on enemmän kuin pelkkä elementtien kokoelma; se sisältää kosketuksen ja tunteen tavalla, johon tietokonemallit eivät pysty.

Ihanteellisen esitteen luominen saattaa olla vaikeaa, mutta siihen kannattaa panostaa. Esite on kestävä ja sen käyttöliittymä on ylivoimainen. Seuraavaksi tutkitaan 7 hyödyllistä vinkkiä tulevan esitteesi suunnittelun tehostamiseen ja näet miten Printmix Oy homman hoitaisi.

1. Huomioi tulostamisen vaatimukset

Toisin kuin display-näyttöjen valmistuksessa, sinun on tiedettävä tarkasti, mihin tulostusbudjettisi riittää. Tämä vaikuttaa lukumäärään, mittoihin, materiaalivarastoon ja erikoistehosteisiin.

Aloita suunnittelu määrittelemällä esitteiden kaikki parametrit ja ota ne käyttöön suunnitteluohjelmistossa (yleensä Adobe InDesign) siten, että lopputulos on tarkasti sitä mitä haluat.

Ota huomioon arkin mitat, laskokset ja vuodot. Ennen kuin menet liian pitkälle suunnitteluvaiheeseen, on tärkeää ymmärtää myös tulostimen ominaisuudet.
Me Printmix Oy:ssä tutkimme mahdollisuutta sivujen kokoamiseksi paksuksi, vihkomaiseksi esitteeksi eli pamfletiksi.

2. Pidä kohdeyleisö mielessä

Pamfletin tyylin tulee miellyttää yrityksen tärkeintä kohdeyleisöä ja esitteen jakelun tulee kohdistua yrityksen tärkeimpiin kohderyhmiin.

Perinteisiä paperiesitteitä muistuttavat mallit voidaan toimittaa digitaalisesti PDF-muodossa ja niissä voi olla mukana jopa interaktiivisia elementtejä.

Jos jaat esitteitä myös ulkomaille, käytä sellaista kokoa ja tyyppiä, joka mahtuu helposti taskuun tai kukkaroon. Myös kolminkertaiset esitteet ja postikortit ovat käyttökelpoisia tietyille ryhmille.

Sijoittajat, asiakkaat ja merkittävät yhteistyökumppanit saattavat pitää monipuolisista ja kattavista esitteistä, joissa on useita sivuja ja täyteläinen muoto.

Harkitse vastaanottajien ikää viimeisenä demografisena tekijänä. Kohderyhmän ikä saattaa vaikuttaa tekstin kokoon ja grafiikan yleiseen tunnelmaan.

3. Laatu merkitsee

Mitä tahansa painat, huonolaatuisia kappaleita ei sallita. Matalan resoluution valokuva tai piirros pistää heti silmään. Kirjasintyyppi, jota ei ole suunniteltu tulostukseen, halkeilee ja lopulta hajoaa.

Kiehtova esite sisältää ainoastaan korkealaatuisia ja korkearesoluutioisia materiaaleja. Kuvat, sarjakuvat, symbolit ja logot, fontit ja elävät väripaletit ovat kaikki esimerkkejä tästä.

Tarkat mitat ja parametrit riippuvat käytettävästä materiaalista. Kankaalle tulostettaessa kuvien ja suunnittelukomponenttien tulee olla vähintään 300 dpi siinä mittakaavassa, missä niitä käytetään tietokoneella.

4. Muista toimintakehotus

Toimintakehotus on yksi painetun mainonnan useimmin huomiotta jätetyistä tekijöistä.

Mikä on esitteen tarkoitus? Mitä lukijoiden halutaan tekevän luettuaan esitteen?

Kerro ehdotuksesi lukijoille. Määrittele, mitä odotat lukijoiden tekevän. Tue tätä toimintaa kaikkialla asettelussa. Samaa menetelmää käytetään verkkosivustojen suunnittelussa.

Toimintakehotukset ovat konkreettisia, esimerkiksi:
• tapahtuman sijainti, ohjeet miten sinne päästään…
• irrota kirjekuori ja lähetä se…
• soita tähän matkapuhelinnumeroon…

Toimintakehotus kannattaa toistaa esitteen lähes jokaisella sivulla.

5. Design herättää huomion

Miten esitteen design sopii messuympäristöön? Minkä kokoinen esite on?

Esitteen koko ja mittakaava ovat tärkeitä ominaisuuksia. Kuinka lähellä esitettä on oltava, jotta se kiinnittää huomiota? Suunnitteluelementit on mitoitettava huomiota herättäväksi.

Huomioi myös messuilla käytettävien telineiden ja esitelaatikoiden koko. Yleisimpiä suunnitteluvirheitä on se, että esitteiden koko ei ole optimoitu ja jossain kohtaa tulee hankaluuksia.

6. Visuaalinen teema johdonmukaiseksi

Onko esite vaalea vai kirkkaan värinen? Onko teemasta ainoastaan yksi vai useampi painos?

Määrittele ja päätä designin asettelu ja pysy siinä johdonmukaisesti. Samaa asettelua käytetään jokaisella sivulla. Esitteen kannen tulisi noudattaa samaa teemaa.

Kannen designia voi toki vaihdella, jolloin samasta esitteestä saadaan helposti useampia versioita eri tilaisuuksiin sopivaksi.

Teema on esitteen ”punainen lanka”. Teema luo tunnelman ja varmistaa, että lukijat saavat saumattoman käyttökokemuksen.

7. Korkealaatuinen paperi kannattaa

Valitsemasi paperi vaikuttaa siihen, miten lukijat kokevat designin. Paperin laatu vaikuttaa myös suunnitteluvaiheessa käytettyihin ideoihin.

Printmix suosittelee pääsääntöisesti paksumpaa paperilaatua sillä se mahdollistaa paremmat värit ja monipuolistaa painoprosessia. Paksumpi paperi tuntuu lukijasta arvokkaammalta ja luo merkitystä. Pelkkä paksu paperi ei kuitenkaan ole synonyymi hyvälle esitteelle. Muotoilu ja teema on oltava kunnossa.

Ota siis huomioon esitteen vaatimukset valitessasi paperia.

Tuumasta toimeen

Esitteen suunnittelu on hauskaa ja se on luova prosessi.

Esittelyn suunnitteluun liittyy visuaalisuuden lisäksi useita tekijöitä, jotka on huomioitava ja joita tässä blogissa on hahmoteltu.

Hyödynnä blogia muistilistana varsinkin, jos esittelyn suunnittelu ei ole päätyösi.

Yhteydenotto

Jos tarvitset apua, ota yhteyttä meihin ja jutellaan tarkemmin tulostustarpeistasi!

Autamme mielellämme kaikissa tulostukseen liittyvissä asioissa.

Alkuperäisen kirjoituksen löydät Printmixin sivuilta.

Printmix kokemuksia - Etätyö

Maanantai 22.8.2022

Printmix Oy työllistää

Printmix ja ilmoitusmyyntiä suorittava Suomen Myyntimediat ovat olleet pääasiassa etätyössä kohta kahden vuoden ajan, etätyö ei ole myyntityössä kuitenkaan kovin uusi asia.

Meillä on jo toimintamme alkuaikoina ollut keskimäärin kolmannes henkilökunnasta etätyössä, joten kokemuksia on ollut jo aikaisemmin. Korona muutti suhteen niin, että kaikista 38 työntekijästä tällä hetkellä tekee etätyötä 30 ihmistä, eli nykyään valtaosa yhtiön henkilökunnasta, kertoo toimitusjohtaja Mika-Matti Trogen.

Etätyössä on paljon hyvää

Etätyössä on hyvät ja huonot puolensa. Hyvinä asioina voidaan sanoa, että ei mene turhaa aikaa työmatkoihin, saa tehdä työtä omaan tahtiin, keskittyminen on helpompaa, rahaa säästyy matkakustannusten ja työpaikkaruokailun takia.

Yrityksen kannalta tietysti kustannuksia säästyy, koska vuokrakustannukset voivat pienentyä. Viime vuonna Helsingin toimistomme muutti pienempiin tiloihin. Turun toimistomme jatkaa entisissä tiloissa, joissa olemme toimineet jo 7 vuoden ajan. Olemme panostaneet työhyvinvointiin vuosien aikana ja siksi toimistolla on jokaisella oma työhuone, jossa saa työskennellä rauhassa. Tiloja ei kuitenkaan kannata pitää tyhjillään, siksi vaihdoimme toimistotilat tähän tilanteeseen sopivampiin, Trogen kertoo.

Etätyön kääntöpuoli

Etätyön huonoina puolina voidaan pitää työergonomian puutteet, työrytmiin liittyvät haasteet, työkavereiden kanssa tapahtuvat sosiaaliset kontaktit puuttuvat ja vapaa-ajan sekoittuminen työn kanssa. Myyntityössä haasteita on myös itsekurin kanssa.

Kontaktimäärät ratkaisevat myyntityössä paljon ja vaikuttavat suoraan kokonaismyyntiin.
Meillä suurin osa henkilökunnasta pärjäsi muutoksen edessä loistavasti, mutta valitettavasti on myös ollut ongelmia, juuri kontaktimäärien laskun vuoksi. Joissakin tapauksissa on jouduttu jopa lähtemään toisiin työtehtäviin ja se on sääli, koska aikaisemmin on pärjätty toimistolla ja sitten etätyössä ei. Onneksi näitä tapauksia ei ole montaa, huokaisee Mika Trogen.

Asiakaspalveluohjelmisto mahdollistaa etätyön

Printmix Oy ja Suomen Myyntimediat siirtyivät jo ennen koronan alkamista onnekkaasti pilvipohjaisen ohjelmiston käyttäjäksi. Soittolinja Oy toimitti sovelluksen vuonna 2019. Asiakaspalveluohjelmisto mahdollistaa etätyön mistä päin maailmaa hyvänsä, vaikkapa kesämökin rannasta. Ainoana vaatimuksena on kohtalainen internetyhteys ja tietokone. Tarvittaessa työnantaja kustantaa välineet ilmoitusmyyjälle.

Yksi viisaimmista päätöksistämme oli tämän sovelluksen hankinta. Työn tekeminen on helpottunut selvästi ja esimerkiksi päällekkäiset asiakas kontaktit ovat poistuneet nyt lähes kokonaan. Tietysti ohjelmisto toi meille kustannuksia, mutta saamme nyt kompensoitua kuluja toimiston vuokrien kanssa, kertoo Mika-Matti Trogen

Töissä Printmixillä

Ilmoitusmyyntiä etänä tekevä työntekijä voi olla jossakin syrjemmässä asuva ihminen, joka ei saa omalta paikkakunnalta työtä. Tämän kaltaisessa tapauksessa Printmix Oy ja Suomen Myyntimediat pystyvät tarjoamaan sellaisen työn, jota voi tehdä mainiosti ja ei tarvitse työn takia muuttaa kaupunkikeskuksiin. Osa etätyöntekijöistä on iäkkäämpiä eläkeläisiä, jotka haluavat tehdä vielä työtä jonkin verran esimerkiksi lisäansion vuoksi ja näistäkin tekijöistä on erinomaisia kokemuksia.

Tällä hetkellä meidän vanhin työntekijämme on reilusti yli 70-vuotias, hän on hyvässä kunnossa eikä halua vielä pudota työelämästä. Olen kertonut hänelle, että hän voi olla meidän palkkalistoillamme niin kauan kuin haluaa työtä tehdä, ja arvostan hänen työintoansa ylitse kaiken. Kaukaisin työntekijä meillä asuu Thaimaassa ja hän on työskennellyt meille jo vuosikausia, kertoo Mika-Matti Trogen.

Yhteydenotto

Ota yhteyttä, jos haluat esimerkiksi jutella ilmoitusmyyjän etätyömahdollisuuksista Printmixillä tai Suomen Myyntimedioilla!

Alkuperäisen kirjoituksen löydät Printmixin sivuilta.

METSEK Oy Huumepoliisi-lehden asialla

Torstai 30.6.2022 - Jenny Helin

Vuonna 2018 Helsingin huumepoliisi herätti henkiin Huumerikostutkijat ry:n. Työntekijäyhdistyksen toiminta alkoi ensimmäisen kerran jo vuonna 1988.

Yhdistys julkaisee Huumepoliisi-lehteä, joka on ilmestynyt vuodesta 2018 pääsääntöisesti kahden numeron verran vuodessa. Lehteä painetaan noin 2500 kappaletta jokaista julkaisua kohden.

Huumepoliisi-lehti auttaa myös valistustyössä

Huumepoliisit tekevät jatkuvasti työtä huumeiden kitkemiseksi, joka on tänä päivänä erittäin tärkeää. Lehdessä julkaistaan ajankohtaisia artikkeleita huumeiden rankasta maailmasta. Lehti toimii mahtavasti myös huumevalistuksen työkaluna.

-Mainittakoon eräs lehden artikkeli, joka säväytti minua. Artikkeli kertoi koskettavasti, kuinka huumeisiin kuolee Suomessa neljä ihmistä joka viikko. Eräässä kirjoituksessa kerrottiin myös entisestä jengiläisestä otsikolla ”Totuus veljeydestä”, kertoo Mika-Matti Trogen.

Kestävä yhteistyö

Lehteä kustantaa Printmix Oy ja ilmoitusmyynnin hoitaa Suomen Myyntimediat, jotka kumpikin kuuluvat osaksi METSEK Groupia. Lehden ulkoasusta ja taitosta vastaa Mika-Matti Trogen.

- Kun teimme kustannussopimuksen Huumerikostutkijat ry:n kanssa, mietimme pitkään projektiin lähtemistä entisen huumepoliisin päällikön aiheuttaman maineen vuoksi. Toisaalta huumepoliisissa työskentelee mahtava ja erittäin ammattitaitoinen porukka. Sen innoittamana teimme sopimuksen ja nyt pitkän yhteistyön jälkeen voin sanoa, että projekti on ollut mahtava ja mielenkiintoinen, toteaa Mika-Matti Trogen.

Lehti on saanut erittäin paljon positiivista palautetta ja saavuttanut hyvän vastaanoton myös lehti-ilmoittajien keskuudessa. Huumepoliisi-lehdet tarjoavat lukijoilleen tukevan paketin artikkeleita huumeiden maailmasta.

-On hienoa, että olemme mukana tässä projektissa. Meillä on paljon hyviä kokemuksia vastaavien lehtien tuottamisesta ja annamme täyden panoksemme Huumepoliisi-lehteen jatkossakin, kertoo Mika-Matti Trogen.

Yhteydenotto

Ota yhteyttä ja jutellaan lisää, kuinka Metsek Oy voisi auttaa sinua järjestölehtesi tekemisessä!

Alkuperäinen kirjoitus luettavissa Printmix Oy:n blogissa: https://bit.ly/39GfR4D

Avainsanat: mika-matti trogen, printmix, mika trogen, printmix kokemuksia, printmix oy, suomen myyntimediat, metsek, paino, lehti, ilmoitusmyynti, graafinen suunnittelu, järjestö, yhdistys

Aivovammaliiton 30-vuotisjuhlavuosi

Torstai 5.5.2022 klo 14:39 - Mika-Matti Trogen

Vuonna 2022 vietetään Aivovammaliiton 30-vuotisjuhlavuotta. Liiton toiminnassa Aivoitus-lehti on tärkeässä roolissa jäsenten identiteetin kannalta ja tiedottamisessa. Lukijatutkimuksen mukaan järjestälehteä luetaan todella ahkerasti. Erittäin tärkeää on, että lehti ei ole kuluerä, vaan siitä saadaan myös tuloja. Tästä saa kiittää METSEK Grouppiin kuuluvaan Printmix Oy:tä.

Käy lukemassa koko artikkeli tästä linkistä: https://www.sttinfo.fi/tiedote/aivoitus-lehti-on-erityisen-tarkea-lukijoilleen?publisherId=69817937&releaseId=69935404

Artikkelisarja

Blogi liittyy eri aiheista julkaistuun artikkelisarjaan Sttinfossa ja Einpresswiressa.

Stt:

Einpresswire:

Muut:

https://www.is.fi/taloussanomat/porssi/lehdistotiedote/sp-69933120/

Avainsanat: mika-matti trogen, printmix, mika trogen, printmix kokemuksia, printmix oy, suomen myyntimediat, metsek, paino, lehti, ilmoitusmyynti, graafinen suunnittelu, järjestö, yhdistys

Ilmoitusmyynnissä on tärkeää, että asiat pysyvät järjestyksessä ja puhelintyön laatua pystytään seuraamaan

Keskiviikko 13.4.2022 klo 12:36 - Mika-Matti Trogen

METSEK Grouppiin kuuluvat painotöihin keskittyvä Printmix ja ilmoitusmyyntiä hoitava Suomen Myyntimediat.

Meille laatu kaikessa työssä on ensiarvoisen tärkeää. Teemme muun muassa asiakas- ja järjestölehtiä avaimet käteen periaatteella. Hoidamme myös haastavan ilmoitusmyynnin asiakkaan puolesta.

Teemme asiakkaalle koko lehden eli taiton, graafisen suunnittelun, jopa mainosten teon, ilmoitusmyynnin. Myynnin onnistumisen ja ennen kaikkea laadun kulmakivi on hyvä myyntiohjelmisto.

Käy lukemassa ohjelmistoon liittyvä artikkeli osoitteesta: https://www.sttinfo.fi/tiedote/soittolinja-on-2020-luvun-etatyokalu?publisherId=69817937&releaseId=69932368

https://www.suomenmyyntimediat.fi/

https://www.printmix.fi/

Avainsanat: mika-matti trogen, printmix, mika trogen, printmix kokemuksia, printmix oy, suomen myyntimediat, metsek, paino, lehti, ilmoitusmyynti, graafinen suunnittelu, järjestö, yhdistys

Asiaa järjestölehdistä

Maanantai 11.4.2022 klo 9:09 - Mika-Matti Trogen

------------------------------------------------------------

Yhdistyksille lehden tekeminen on yleensä suuri ponnistus. Tätä varten on hienoa, että voimme olla mukana auttamassa yhdistyksiä lehtien tekemisessä ja voimme tarjota näin ammattitaitoamme.

Käy lukemassa hyvä artikkeli järjestölehdistä ja yhdistyksen kokemuksista Iltasanomien Talousanomista.

Linkki juttuun on tässä: https://www.is.fi/taloussanomat/porssi/lehdistotiedote/sp-69927469/

https://www.suomenmyyntimediat.fi/

https://www.printmix.fi/

Avainsanat: mika-matti trogen, printmix, mika trogen, printmix kokemuksia, printmix oy, suomen myyntimediat, metsek, paino, lehti, ilmoitusmyynti, graafinen suunnittelu, järjestö, yhdistys

Asiakaskokemuksia

Maanantai 4.4.2022 - Mika Trogen

-------------------------

Kokemuksia Printmixin asiakkailta

Poikkeamme muista painoalan yrityksistä eduksemme, sillä se hoidamme myös haastavan ilmoitusmyynnin asiakkaan puolesta.

Useissa tapauksissa hoidamme avaimet käteen -periaatteella asiakkaalle koko lehden eli taiton, graafisen suunnittelun, jopa mainosten teon, ilmoitusmyynnin ja postituksen. Vain vastuu lehden sisällöstä jää asiakkaalle.

Käy lukemassa aiheesta hyvä artikkeli:

https://www.printmix.fi/tietoja/printmix-kokemuksia/

Avainsanat: mika-matti trogen, printmix, mika trogen, printmix kokemuksia, printmix oy, suomen myyntimediat, metsek, paino, lehti, ilmoitusmyynti, graafinen suunnittelu, järjestö, yhdistys