METSEK blogit

Koulukiusaaminen: Mikaelin tarina

Keskiviikko 22.5.2024 klo 14.12

shutterstock_3437010503.jpg

Kun syksyn ensimmäinen aamukaste laski Helsingin hiljaisille kaduille, 15-vuotias Mikael valmistautui elämänsä suureen muutokseen. Perheen muutto uudelle paikkakunnalle oli avannut hänelle mahdollisuuden aloittaa alusta, uudessa koulussa ja uudessa ympäristössä. Mikael, joka oli aina tuntenut olevansa hieman erilainen, hiljainen poika, jonka maailma pyöri piirustusten ja musiikin ympärillä, katsoi tulevaisuuteen sekavin tuntein.

Ensimmäisenä koulupäivänä Mikael astui koulun suureen aulaan sydän täynnä toivoa. Hän oli pukeutunut huolella valitsemiinsa vaatteisiin, jotka hänen mielestään edustivat parhaiten hänen persoonaansa: hieman taiteellinen, mutta samalla hillitty. Hän oli valmis kohtaamaan uudet haasteet, valmis olemaan rohkea. Koulun käytävillä vallitsi innostunut hälinä, kun oppilaat jälleennäkivät vanhoja ystäviään ja vaihtoivat kesälomakuulumisia. Mikael tunsi itsensä ulkopuoliseksi, mutta päätti, että tämä päivä merkitsisi uuden luvun alkua hänen elämässään.

Ensimmäisten viikkojen ajan Mikael yritti sopeutua uuteen ympäristöönsä. Hän huomasi nopeasti, että koulun sosiaalinen elämä oli monimutkaisempi kuin hän oli kuvitellut. Vaikka hän yritti lähestyä muita ja solmia ystävyyssuhteita, hän tunsi usein jäävänsä yksin lounastauoilla ja välitunneilla. Kuitenkin, eräänä päivänä piirustustunnilla, hän tapasi Lauran ja Samin, jotka jakoivat hänen kiinnostuksensa taiteeseen. Mikaelin sydämeen syttyi toivo ystävyydestä, joka kestäisi kaikki koulun haasteet.

Mutta koulun käytävillä alkoi kuulua kuiskauksia. Aluksi ne olivat vain ohimeneviä pilkallisia kommentteja Mikaelin hieman vanhanaikaisesta reppusta tai siitä, kuinka hän vietti välitunnit piirtäen omassa nurkassaan. Mikael yritti olla välittämättä, uskoen, että hänen ei tarvitsisi muuttaa itseään muiden hyväksynnän toivossa.

Hän ei halunnut antaa periksi pelolle tulla nähdyksi erilaisena, mutta samalla pelko syrjäytymisestä alkoi hiipiä hänen sydämeensä. Kiusaaminen ei kuitenkaan pysähtynyt harmittomiin huomautuksiin. Pian se muuttui julmemmaksi, henkilökohtaisemmaksi. Joku
oli piirtänyt ivallisen kuvan Mikaelista ja levittänyt sen ympäri koulua. Mikael löysi sen lukitsemattomasta kaapistaan, kyyneleet silmissään. Hän ei voinut käsittää, miksi joku haluaisi loukata häntä näin syvästi.

Mikael kertoi vanhemmilleen, mitä oli tapahtunut, ja yhdessä he ottivat yhteyttä
kouluun. Koulu lupasi puuttua asiaan, mutta kiusaaminen vain lisääntyi. Mikael alkoi tuntea itsensä näkymättömäksi, yksin jätetyksi taistelemaan taistelua, jossa hänellä ei ollut toivoa voittaa. Hän alkoi vältellä koulua, löytäen lohtua yksinäisistä hetkistään, jotka hän vietti piirtäen ja musiikkia kuunnellen. Mutta edes taide ja musiikki eivät voineet täysin sulkea pois kipua, jonka kiusaaminen oli aiheuttanut. Tämä oli vasta alkua Mikaelin tarinalle, joka valitettavasti ei pääty onnellisesti.

Tilanne kärjistyy

Kiusaaminen, joka oli alkanut hiljaisina kuiskauksina ja kiusallisina kommentteina,
oli muuttunut avoimeksi vihamielisyydeksi ja jatkuvaksi pilkaksi. Koulun käytävillä Mikael tunsi katseet selkänsä takana. Pilkalliset huudot ja naurunpyrskähdykset seurasivat häntä
luokkahuoneesta toiseen. Joku oli alkanut levittää perättömiä huhuja hänestä, maalaten
hänestä kuvan, joka oli kaukana todellisuudesta. Mikaelin piirustukset, hänen suurin intohimonsa ja pakopaikkansa, olivat nyt kiusaajien uusin kohde. He repivät hänen töitään ja pilkkasivat hänen taiteellisia pyrkimyksiään. Mikaelin turvapaikka oli ryöstetty häneltä, ja hän tunsi itsensä entistä haavoittuvaisemmaksi.

Mikaelin ystävät, Laura ja Sami, olivat aluksi yrittäneet tukea häntä, mutta hekin alkoivat
vetäytyä pois, peläten kiusaajien kääntävän katseensa heihin. Mikael ymmärsi heitä;
kukaan ei halunnut olla seuraava uhri. Kiusaaminen oli saastuttanut kaiken, jopa
ystävyyssuhteet, jotka Mikael oli luullut olevan vahvoja.

Tilanne kärjistyi eräänä päivänä, kun Mikael löysi itsensä lukittuna koulun varastoon.
Kiusaajat olivat työntäneet hänet sinne, naureskellen ja pilkaten hänen epätoivoisia
yrityksiään päästä ulos. Se oli hetki, joka mursi jotain Mikaelin sisältä. Yksin pimeässä, ilman apua, hän tunsi syvää epätoivoa ja yksinäisyyttä. Tämä ei ollut enää pelkkää kiusaamista; se oli henkistä ja fyysistä terroria.

Kun Mikael viimein vapautettiin varastosta, hän päätti, ettei hän voisi enää kääntyä
koulun puoleen avun toivossa. Hän oli oppinut kantapään kautta, että apua ei olisi
tulossa. Hän alkoi vältellä muita, viettäen välitunnit piilossa kirjastossa tai koulun
ulkopuolella, missä kukaan ei löytäisi häntä. Kiusaaminen jatkui, mutta Mikael oppi
olemaan näkymätön, suojellakseen itseään pahimmilta.

Mikaelin tarina on surullinen esimerkki siitä, kuinka kiusaaminen voi kärjistyä ja miten
se voi jättää pysyviä arpia nuoren mielenmaisemaan. Se on myös osoitus siitä, miten
kriittistä on, että kouluyhteisöt, opettajat ja vanhemmat ottavat kiusaamisen vakavasti
ja ryhtyvät välittömiin toimenpiteisiin sen estämiseksi ja lopettamiseksi. Kukaan ei
ansaitse tulla kohdelluksi tavalla, joka saa heidät tuntemaan itsensä arvottomaksi,
yksinäiseksi tai epätoivoiseksi.

Kiusaamisen jatkuessa Mikael alkoi tuntea itsensä yksinäiseksi. Ystävät, joita hän luuli
saaneensa, alkoivat välttää häntä peläten joutuvansa itse kiusaamisen kohteeksi.
Mikaelin maailma supistui ja hän jäi neljän seinän sisälle. Hän tunsi, ettei kukaan ymmärtänyt tai kuullut häntä.

Kevät toi mukanaan valon ja lämmön, mutta Mikaelin maailmassa vallitsi yhä pimeys.
Eräänä päivänä hän ei palannut kotiin koulusta. Hänet löydettiin myöhemmin ja oli
selvää, että hän ei ollut enää jaksanut kantaa kiusaamisen aiheuttamaa taakkaa. Hänen
menetyksensä jätti syvän surun aukon perheeseen, ystäviin ja kouluyhteisöön.

Seuraukset

Mikaelin tarina on surullinen muistutus siitä, miten syvästi kiusaaminen voi vaikuttaa
ihmisen mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Mikaelin poismenon jälkeisinä viikkoina
koulu oli täynnä surua ja katumusta. Opettajat ja oppilaat kokoontuivat muistotilaisuuksiin,
joissa puhuttiin avoimesti kiusaamisesta ja sen seurauksista. Monille Mikaelin kohtalo toimi herätyksenä; se sai heidät tajuamaan, että kiusaamista ei voi vähätellä tai ohittaa. Se on syöpä, joka voi tuhota nuoren elämän, ja se vaatii meitä kaikkia toimimaan.

Mikaelin vanhemmat, murtuneina mutta päättäväisinä, alkoivat kampanjoida koulukiusaamisen vastaisesti. He puhuivat kouluissa, yhteisötapahtumissa ja mediassa,
jakamalla poikansa tarinaa ja korostaen tarvetta välittömille toimille kiusaamisen
estämiseksi. Heidän viestinsä oli selkeä: yksikään lapsi ei saisi joutua kokemaan sitä,
mitä Mikael joutui. He vaativat kouluilta selkeitä toimintasuunnitelmia kiusaamisen
havaitsemiseksi ja käsittelemiseksi.

Mikaelin tarina on traaginen. Se on muistutus siitä, että kiusaaminen on vakava
ongelma, joka vaatii meidän kaikkien huomiota, empatiaa ja toimintaa. Vaikka
emme voi muuttaa menneisyyttä, voimme työskennellä yhdessä varmistaaksemme, että tulevaisuus on valoisampi kaikille lapsille ja nuorille.

Mikaelin tarina on kuvitteellinen, mutta valitettavan monelle nuorelle todellisuutta.
Se muistuttaa meitä kaikkia siitä, että kiusaamiseen puuttuminen on jokaisen vastuulla.
Jos sinä tai joku tuttusi kokee kiusaamista, on tärkeää puhua siitä ja hakea apua. Muutos
alkaa meistä.

Avainsanat: koulu, kiusaaminen, koulukiusaaminen, lapset, nuoret, yhdistyslehti, järjestölehti, ilmoitusmyynti, paino, taitto, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, metsek, metsekgroup

Digitaalisen maailman vaikutukset koulukiusaamiseen

Keskiviikko 8.5.2024 klo 11.18

computer-5777377_1280.png

Koulukiusaaminen on vakava ongelma, joka vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin ympäri maailmaa. Vaikka kiusaaminen ei ole uusi ilmiö, digitaalisen teknologian leviäminen on tuonut mukanaan uusia haasteita ja kiusaamisen muotoja. On tärkeää, että vanhemmat, opettajat ja muut kasvattajat tunnistavat kiusaamisen merkit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan puuttua tilanteeseen ja tarjota asianmukaista tukea kaikille osapuolille.

Mikä on koulukiusaamista?

Koulukiusaaminen määritellään toistuvaksi aggressiiviseksi käytökseksi, jossa yksi tai useampi henkilö tarkoituksellisesti vahingoittaa toista, joka on heikommassa asemassa. Kiusaaminen voi olla fyysistä, sanallista, sosiaalista tai kyberkiusaamista. 

Fyysiseen kiusaamiseen kuuluu lyöminen, potkiminen, töniminen ja muu fyysinen väkivalta.

Sanallinen kiusaaminen sisältää nimittelemisen, uhkailun, ivan ja muun loukkaavan kielenkäytön. 

Sosiaalinen kiusaaminen, jota kutsutaan myös relationaaliseksi kiusaamiseksi, kohdistuu lapsen suhteisiin ja maineeseen, kuten kaverien viemiseen, juoruiluun ja sosiaaliseen eristämiseen. 

Kyberkiusaaminen tapahtuu digitaalisissa ympäristöissä ja voi sisältää haitallisten viestien lähettämistä, kuvien jakamista ilman lupaa ja online-häirintää.

Kiusaamisen merkkien tunnistaminen on ensimmäinen askel ongelman ratkaisemiseen. Nämä merkit voivat vaihdella riippuen kiusaamisen muodosta ja lapsen persoonallisuudesta. Mahdollisia merkkejä ovat esim. haluttomuus mennä kouluun, äkillinen suorituskyvyn lasku koulussa, vetäytyminen sosiaalisista tilanteista, fyysiset vammat (jotka eivät selity), muutokset unessa tai ruokahalussa ja yllättävät mielialan vaihtelut.

Ennaltaehkäisy ja puuttuminen

Koulut voivat toteuttaa ennaltaehkäiseviä ohjelmia, jotka opettavat empatiaa, sosiaalisia taitoja ja konfliktinratkaisua. Opettajien koulutus kiusaamisen tunnistamiseen ja puuttumiseen on myös keskeistä.

Vanhempien on tärkeä olla avoimessa vuoropuhelussa lastensa kanssa, tarkkailla mahdollisia muutoksia käyttäytymisessä ja tarjota turvallinen ympäristö, jossa lapsi voi puhua kokemuksistaan. 

Koko yhteistön, mukaan lukien vanhemmat, opettajat ja oppilaat, tulee työskennellä yhdessä luodakseen kouluympäristön, jossa kiusaaminen ei ole hyväksyttävää. Kiusaamisen vastaiset kampanjat ja tietoisuuden lisääminen ovat tärkeitä keinoja ongelman ehkäisemiseksi.

Kiusaamisen tilanne Suomessa

Tuoreimpien tutkimuksien mukaan noin joka kymmenes peruskoululainen Suomessa kokee säännöllistä kiusaamista. Luvut ovat pysyneet suhteellisen vakaina viime vuosina, mikä viittaa siihen, että kiusaamisen vastaiset toimenpiteet eivät ole riittävän tehokkaita. Erityisen huolestuttavaa on, että kyberkiusaaminen on lisääntymässä, mikä korostaa digitaalisen maailman tuomia uusia haasteita.

Sukupuolten välisiä eroja

Tilastot osoittavat myös, että kiusaamisen muodot ja kohteet vaihtelevat sukupuolten välillä. Pojat kokevat useammin fyysistä kiusaamista, kun taas tyttöjä kiusataan enemmän sosiaalisesti ja verkkoympäristössä.

Suomalaiset koulut ovat ottaneet käyttöön erilaisia ohjelmia ja strategioita kiusaamisen ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi. Näitä ovat muun muassa KiVa Koulu -ohjelma, joka on saanut kansainvälistä tunnustusta kiusaamisen vähentämisessä. Ohjelma keskittyy kouluyhteisön asenteiden muokkaamiseen, kiusaamisen tunnistamiseen ja tehokkaisiin puuttumiskeinoihin.

Tulevaisuuden näkymät

Vaikka kiusaamisen vastainen työ on haastavaa ja jatkuva prosessi, on tärkeää pitää yllä toivoa ja sitoutumista ongelman ratkaisemiseen. Innovaatiot koulutuksessa, teknologian hyödyntäminen ja yhteisön tuki ovat keskeisiä tekijöitä kiusaamisen vähentämisessä tulevaisuudessa.

Koulukiusaaminen on monitahoinen ongelma, joka vaatii monenlaisten toimijoiden yhteistyötä.

Avainsanat: koulu, kiusaaminen, koulukiusaaminen, lapset, nuoret, yhdistyslehti, järjestölehti, ilmoitusmyynti, paino, taitto, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, metsek, metsekgroup

Suomessa on viime vuosien aikana havaittu huolestuttava ilmiö - yksi sairaus on lisääntynyt nuorilla räjähdysmäisesti

Keskiviikko 24.4.2024 klo 11.02

7d02571b-0323-4d63-a233-ad0a4cb4b811.jpgSuomessa on viime vuosien aikana havaittu huolestuttava ilmiö: tyypin 2 diabetes on lisääntynyt räjähdysmäisesti nuorten keskuudessa. Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Vammaisliikunnan ILO -lehdessä.

Tämä on merkittävä kansanterveydellinen haaste, sillä tyypin 2 diabetes on sairaus, joka on esiintynyt tähän mennessä pääasiassa aikuisilla ja iäkkäämmillä ihmisillä. Nyt sitä on alkanut esiintymään myös nuorilla.

Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys on kasvanut Suomessa 285 prosentilla, eli sairautta esiintyy miltein neljä kertaa enemmän kuin 30 vuotta sitten. Suomalaisilla nuorilla esiintyy tyypin 2 diabetesta toiseksi eniten Länsi-Euroopassa. Vain Britanniassa esiintyvyys on suurempi kuin Suomessa.

Nuorella iällä puhkeava kakkostyypin diabetes on huolestuttava merkki suomalaisnuorten kunnosta ja se on suuri varoitus yhteiskunnalle työkyvyn kehityksestä. Nuorena tyypin 2 diabetekseen sairastuminen voi johtaa entistä enemmän puhkeaviin lisäsairauksiin, kuten sydänsairauksiin, aivoverenkiertohäiriöihin sekä munuaistautiin.

Taustatekijät

Elämäntapoen muutokset ovat merkittävä tekijä tyypin 2 diabeteksen lisääntymisessä nuorilla. Liikunnan vähäisyys, epäterveellinen ruokavalio ja ylipaino ovat keskeisiä riskitekijöitä. Nykyaikainen elämänrytmi, joka sisältää runsaasti istumista ja näyttöpäätteiden ääressä vietettyä aikaa, sekä nopeiden ja prosessoitujen ruokien suosimista ovat edistäneet näiden riskitekijöiden yleistymistä nuorten keskuudessa.

Liian vähäinen liikunta on yksi tärkeimmistä diabeteksen riskitekijöistä. Jo puolen tunnin päivittäisen kestävyysliikunnan on todettu ehkäisevän diabetesta. Viimevuotisen Liitu -tutkimuksen mukaan vain kolmasosa 7-17-vuotiaista liikkuu suositusten mukaisesti tunnin verran joka päivä. 

Terveysvaikutukset

Tyypin 2 diabeteksen varhainen puhkeaminen voi johtaa moniin vakaviin terveysongelmiin myöhemmällä iällä, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, näön heikkenemiseen, munuaissairauksiin ja hermoston vaurioihin. Nuoruudessa alkanut diabetes voi myös lyhentää elinikää ja heikentää elämänlaatua merkittävästi.

Diabeteksen hallinta vaatii jatkuvaa seurantaa ja hoitoa, mikä asettaa paineita terveydenhuoltojärjestelmälle ja voi johtaa merkittäviin taloudellisiin kustannuksiin niin yksilöille kuin yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Lisäksi sairauden vaikutukset nuorten työkykyyn ja tuottavuuteen voivat olla pitkäaikaisia. 

Ennaltaehkäisy

Ennaltaehkäisevät toimet ovat avainasemassa tyypin 2 diabeteksen torjunassa nuorten keskuudessa. Koulujen ja yhteisöjen tulisi edistää aktiivista elämäntapaa ja terveellisiä ruokailutottumuksia. Varhainen puuttuminne ja perheiden tukeminen terveellisempien elämäntapavalintojen tekemisessä ovat myös tärkeitä.

Tietoisuuden lisääminen tyypin 2 diabeteksen riskeistä ja sen ennaltaehkäisystä on olennaista. Koulutusohjelmat, jotka keskittyvät terveellisiin elämäntapoihin ja niiden merkitykseen diabeteksen ehkäisyssä, voivat olla tehokkaita nuorten ja heidän perheidensä tavoittamisessa. 

Tämän ilmiön käsittely vaatii yhteistyö terveydenhuollon ammattilaisten, koulujen, poliittisten päättäjien ja yhteisöjen välillä. Yhdessä voimme luoda ympäristön, joka tukee nuorten terveellisiä elämäntapoja ja vähentää tyypin 2 diabeteksen riskiä tulevaisuudessa.

LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISSUOSITUS: Avaimia terveellisempään huomiseen

Liikunta on elintärkeää kaikenikäisille, mutta erityisen tärkeää se on lapsille ja nuorille. Se ei ainoastaan tue fyysistä terveyttä, kuten sydän- ja verisuoniterveyttä, lihaskuntoa ja luuston vahvuutta, vaan myös edistää mielenterveyttä, koulumenestystä ja sosiaalisia taitoja. 

Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee, että 5-17-vuotiaat lapset ja nuoret harrastavat vähintään keskitason tehoista liikuntaa 60 minuuttia päivässä. Tähän tulisi sisältyä monipuolisesti erilisia liikuntamuotoja, jotka kehittävät kestävyyttä, lihaskuntoa ja liikkuvuutta. Vähintään kolmena päivänä viikossa tulisi harrastaa voimaa ja luustoa vahvistavaa toimintaa. 

Lapset oppivat mallista, joten vanhempien ja kasvattajien aktiivinen rooli liikunnan harrastamisessa on tärkeää. Yhteiset liikuntahetket, kuten pyöräily, kävely tai vaikkapa tanssiminen olohuoneessa vahvistavat perhesiteitä ja luovat positiivisen asenteen liikuntaa kohtaan. 

Jokainen lapsi on yksilö, ja eri lajit vetoavat eri lapsiin. Kannustaminen kokeilemaan monipuolisesti eri liikuntamuotoja auttaa löytämään sen, mikä kullekin sopii parhaiten. Olipa se sitten joukkueurheilu, yksilölajit, tanssi, kiipeily tai luonnossa liikkuminen, tärkeintä on löytää ilo liikkumisesta. 

Liikunnan ei aina tarvitse olla järjestäytynyttä tai kilpailullista. Perheen yhteiset retket luontoon, puistossa leikkiminne, tai vaikkapa kotona järjestetyt esteradat ovat kaikki tapoja tuoda liikuntaa luontevaksi osaksi arkea. Liikunnan ilon löytäminen on avainasemassa lapsen liikunnallisen elämäntavan kehittymisessä. 

Lasten ja nuorten liikkumissuositukset tarjoavat tärkeän kehyksen tervellisen ja aktiivisen elämäntavan edistämiseen. Vanhempien ja kasvattajien rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa on korvaamaton. Liikunnan ilon löytäminen ja sen tekeminen osaksi jokapäiväistä elämää on investointi lapsen hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Ottamalla aktiivisen roolin ja kannustamalla lapsia liikkumaan, voimme auttaa heitä rakentamaan terveen perustan elämälleen.

Avainsanat: liikunta, urheilu, lapset, nuoret, lapsi, nuori, vammaisliikunta, vammaisliikunnanilo, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, metsek, metsekgroup, paino, taitto, ilmoitusmyynti

Siniset Ritarit -lehti: Koulukiusaaminen on koko yhteiskunnan riesa

Tiistai 17.10.2023 klo 11.23 - Mika-Matti Trogen

WhatsApp_Image_2023-10-03_at_15.43.28.jpeg

Koulukiusaamista on yritetty nujertaa Suomessa jo vuosia. Koulukiusaamisen ehkäisyyn suunnatuista toimenpiteistä, poliitikkojen juhlapuheista ja erilaisista kampanjoista huolimatta se ei ole kadonnut mihinkään. Päinvastoin, koulukiusaaminen kuuluu valitettavasti edelleen monen koululaisen arkeen koulussa, koulutiellä, internetissä ja kotona.

Valitettavaa on myös se, että kiusaaminen on saanut yhä väkivaltaisempia muotoja. Mediassa on paljon karmeita tarinoita koulukiusattujen ja heidän läheisiensä kärsimyksistä, ja seuraukset pysyvät usein kiusatun mukana läpi elämän tai jopa lopettavat nuoren elämän.
Tutkiessani eri tarinoita tiedostusvälineissä, mieleeni jäi kirjoitus, jossa 15-vuotiaan Olivian äiti kertoo kuinka koulukiusaaminen vei hänen tyttärensä hengen. Olivia oli kärsinyt 2,5 vuoden ajan vakavasta ja toistuvasta koulukiusaamisesta. Vanhemmat pojat olivat haukkuneet ja huutaneet tytölle.

Hänet jätettiin myös tahallaan ulkopuolelle. Äiti ja tytär olivat epätoivoisia ja yrittivät
kaikkensa toiminnan lopettamiseksi. Valitettavasti Olivia kuitenkin ahdistui ja alkoi jäämään koulusta pois. Lopulta ahdistus kasvoi liian suureksi ja Olivia päätti itse elämänsä. Taas yksi tositarina liikaa, asialle on tehtävä jotakin.

Vakava ongelma, jonka edessä emme saa ummistaa silmiämme

Koulut ovat paikkoja, joissa lapsille ja nuorille opetetaan paitsi akateemisia taitoja, myös sosiaalisia taitoja, kuten yhteistyötä, empatiaa ja toisten kunnioittamista. Kuitenkin Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, koulukiusaaminen on iso ongelma, joka vaatii jatkuvaa huomiota, toimintaa ja ennaltaehkäisyä. 

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan noin joka kymmenes peruskoululainen kokee kiusaamista Suomessa. Lukema on pysynyt melko vakaana viime vuosina, mutta se on edelleen huolestuttavan korkea. Erityisesti kyberkiusaaminen on noussut esiin uutena ja kasvavana haasteena.

Kiusaamisen eri muotoja ja vaikutuksia

Kiusaaminen voi ilmetä monissa eri muodoissa - fyysisenä, sanallisena, sosiaalisena tai jopa kyberkiusaamisena, joka tapahtuu digitaalisissa ympäristöissä. Vaikka kiusaamisen muoto voi vaihdella, sen vaikutukset ovat usein samankaltaisia: alentunut itsetunto, masennus, ahdistuneisuus ja jopa itsetuhoiset ajatukset.

Suomi on ottanut useita askeleita koulukiusaamisen torjumiseksi. Yksi merkittävimmistä
aloitteista on KIVA Koulu -ohjelma, joka on tutkimuspohjainen toimintamalli koulukiusaamisen vähentämiseksi. Ohjelman avulla pyritään ennaltaehkäisemään kiusaamista ja puuttumaan siihen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lisäksi opettajien koulutuksessa painotetaan yhä enemmän sosiaalisen ilmapiirin merkitystä ja opettajille annetaan työkaluja kiusaamisen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen.

Kiusaamisen vastaisessa taistelussa on tärkeää, että koko kouluyhteisö - opettajat, oppilaat, vanhemmat ja muu henkilökunta - tekevät yhteistyötä. Kouluympäristön tulisi olla sellainen, jossa jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi.

Vaikka Suomi on tehnyt merkittäviä edistysaskeleita koulukiusaamisen torjumisessa, ongelmaa ei ole todellakaan voitettu. On tärkeää, että yhteiskunta, koulut ja
vanhemmat jatkavat työtä kiusaamisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Jokaisen lapsen ja nuoren on saatava käydä koulua ilman pelkoa kiusaamisesta.

Digitalisaatio tuo uusia haasteita

Vaikka teknologia on tuonut mukanaan monia mahdollisuuksia opetuksessa, se on myös avannut ovet uudenlaiselle kiusaamiselle. Kyberkiusaaminen on nimittäin anonyymimpää ja voi tapahtua milloin tahansa, minkä vuoksi sen torjuminen vaatii erityistä huomiota. On tärkeää, että kouluissa opetetaan digitaalista kansalaisuutta ja nettikäyttäytymistä, jotta nuoret oppivat käyttämään teknologiaa vastuullisesti.

Voimme kaikki olla osa ratkaisua

Koulukiusaamisen torjunta ei ole vain opettajien tai vanhempien vastuulla. Jokainen meistä voi olla osa ratkaisua. Olipa kyse sitten pienistä teoista, kuten kaverin tukemisesta vaikeina aikoina, tai suuremmista aloitteista, kuten koulukiusaamisen vastaisten tapahtumien järjestämisestä, jokaisella teolla on merkitystä.

Tulevaisuuden näkymät

Vaikka koulukiusaamisen torjunnassa on edelleen paljon työtä, on syytä olla toiveikas.
Monet koulut ovat jo nyt osoittaneet, että kiusaamista voidaan vähentää merkittävästi oikeilla toimilla ja yhteisöllisellä asenteella. Jatkamalla tätä työtä voimme varmistaa, että tulevaisuudessa koululaiset voivat opiskella kouluissa, joissa kiusaamista ei hyväksytä missään muodossa.

Avainsanat: koulukiusaaminen, kiusaaminen, nuoret, lapset, sinisetritarit, poliisi, yhdistyslehti, järjestölehti, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, metsek, metsekgroup, mikatrogen, graafinensuunnittelu, paino

Siniset ritarit -lehti: Jani on koulukiusaamisen uhri

Keskiviikko 7.6.2023 klo 13.20 - Mika-Matti Trogen

shutterstock_3437010502.jpg

 

Tämä tarina on jatkoa edellisessä numerossa olleeseen kirjoitukseemme #EIkiusita -kampanjasta.

Koulukiusaamista on vuosikymmeniä yritetty kitkeä pois erilaisilla kampanjoilla, viranomaisten toimesta ja nuoria valistamalla. Ongelma ei ole yksin suomalainen, vaan kiusaamista kohdataan runsaasti ympäri maailmaa. Kiusaaminen on valitettavasti yhä läsnä tuhansien lasten, nuorten ja opiskelijoiden elämässä.

Kiusaamista tapahtuu kaikilla koulutuksen asteilla päiväkodeista korkeakouluihin. Kiusaaminen ei valitettavasti rajoitu vain koulu- ja opiskelumaailmaan. Kiusaamista tapahtuu monilla muillakin elämän osa-alueilla, kuten työelämässä ja harrastuksissa.

Lukemattomat lapset, nuoret ja aikuisetkin kärsivät kiusaamisen aiheuttamista seurauksista. Yleisesti seurauksena on vaikeasti hoidettavat mielenterveysongelmat.

Yhteiskunnassamme ei tunnisteta kiusaamista kovinkaan hyvin ja jos kiusaaminen tunnistetaan, ei tiedetä, miten kiusattujen kanssa pitäisi toimia. Kiusattujen kokemuksia ja kiusaamisen seurauksia ei ymmärretä.

Kerron tässä kirjoituksessa erään tarinan, tarkoituksenani kuvastaa varmastikin aika tavallista koulukiusaamistapausta, joka saa lopuksi hyvän lopputuloksen, tosin vasta vuosia kärsimyksen jälkeen.

Tarina on tosi, mutta kiusatun ja kiusaajan nimi on muutettu.

Ujo ja hiljainen Jani

Janin perhe muutti Espooseen ja Janilla alkoi yläaste peruskoulussa. Jani oli ujo ja hiljainen nuori miehen alku. Perheeseen kuuluivat hänen lisäkseen vain isä ja äiti. Sisaruksia Janilla ei ollut.

Hän oli siis muuten täysin normaali nuori, ainoa poikkeavuus valtamassasta oli ujous, hiljaisuus ja hänellä oli poikkeavan harittavat silmät.

Uusi kaveri

Janin perheen muutto osui kesälle, hän siis ehti mainiosti tutustua ennen koulujen alkua uuteen kotikaupunkiinsa. Aika pian hän sattumalta tutustui lähistöllä asuvaan Mikkoon, joka olikin aika tavalla erilainen kuin Jani Itse. Mikko oli puhelias ja vilkas nuori, joka oli todella suosittu kaupungin kaveripiireissä.

Mikosta ja Janista tulikin nopeasti hyviä ystäviä. He viettivät yhdessä aikaa ja Mikko vieraili heidän kotonaan usein. Janin äiti oli todella iloinen uudesta ystävästä. Aina kun Mikko tuli kylään äiti tarjoili kaveruksille herkkuja ja teki heidän olonsa mahdollisimman mukavaksi. Mikko vierailikin heillä lähes päivittäin ja perhe oli todella iloinen, koska aikaisemmin Janilla ei ollut juurikaan kavereita.

Syksyllä kouluarki alkoi. Mikko ja Jani olivat eri luokilla. Koulun käytävillä he kuitenkin tapasivat päivittäin.

Kun he kohtasivat käytävällä Jania ihmetytti kovasti, koska Mikko ei hänelle juurikaan puhunut. Ja kun Jani yritti avata keskustelua, Mikko oli aina todella vaivaantunut.

Koulun ulkopuolella Mikko kuitenkin oli taas se sama kaveri. He tapasivat usein Janin kotona. Pian Jani kuitenkin ymmärsi, että Mikko ei halunnut olla hänen kaverinsa kuin kahden kesken. Kaveriporukoissa hän häpeili ja karttoi Jania.

Helvetti alkaa

Ennen joululomaa Janin äiti huomasi, että Mikon vierailuiden aikana heidän kotoaan katosi usein esimerkiksi kolikoita pöydältä ja muitakin pieniä tavaroita. Aluksi äiti ei halunnut ottaa asiaa esiin. Kynnys esille nostamiseksi oli korkealla vain sen takia, että Janilla ei ollut muita kavereita ja äiti ei halunnut pilata sitä suhdetta.

Eräänä päivänä äiti kuitenkin otti edellisen illan kolikoiden katoamisen esiin Mikon kanssa. Mikko kiisti tapahtuneen tiukasti ja asia jäi siihen. Tämän jälkeen Mikko ei enää käynyt Janin luona kylässä ja kaverukset etääntyivät.

Koulun käytävillä Mikko alkoi aina kohdatessa tönimään Jania ja koulun vessassa hän kaatoi Janin repun sisällön vessan lattialle. Muutkin oppilaat lähtivät kiusaamiseen mukaan ja nimittelivät Jania ”kierosilmäksi” ja ”nössöksi”.

Kevään aikana kiusaaminen vain paheni entisestään. Jani reagoi asiaan vetäytymällä kuoreensa ja usein hän ei tullut koulun tiloihin kuin vasta ihan viime minuutilla ennen tunnin alkua. Koulun ruokalassa hän ei juurikaan vieraillut. Hän pysyi kotonaan kaikki vapaa-ajat ja ei uskaltanut kohdata juuri ketään.

Jani oli todella ahdistunut ja hänellä alkoi tulla poissaoloja tunneilta. Keväällä asiaa käsiteltiin koulun kuraattorin kanssa, mutta apua ei juurikaan tullut. Koulukuraattorin käyntejä jatkettiin säännöllisesti.

Uusi kohtaaminen

Lopulta perhe päätti siirtää Janin toiseen kouluun. Uudessa koulussa Jani pärjäsi kohtuullisen hyvin. Hän sai opiskelunsa hyvillä arvosanoilla loppuun ja suoritti myöhemmin korkeakouluopinnot. Hän tutustui mukavaan tyttöön ja meni naimisiin. Hän ei enää kohdannut kiusaamista.

Hän on erään suuren yrityksen johtajana ja tänä päivänä siis menestyvä liikemies.

Eräänä maanantaisena päivänä yrityksen rekrytoinnin yhteydessä Janin oli määrä pitää työhaastattelu mahdollisesti heidän uudelle työntekijällensä.

Janin työhuoneen oveen koputti yllätykseksi Mikko, joka oli työnhakijan ominaisuudessa saapunut paikalle. Hieman punoittava poskinen mies istui alas. Heti ensi töikseen Mikko kertoi katuvansa kiusaamista ja pyysi nöyrästi anteeksi Janilta. Mikko kertoi, että häntä oli painanut asia jo monta vuotta.

Jani kertoi Mikolle kiusaamisen aiheuttamasta kohtuuttomasta kärsimyksestään, mutta lopuksi hän antoi anteeksi. Mikkoa ei valittu työtehtävään.

Avainsanat: koulukiusaaminen, kiusaaminen, nuoret, lapset, ystävyys, sinisetritarit, printmix, printmixoy, printmixkokemuksia, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, metsek, metsekgroup, mikatrogen, yhdistyslehti, järjestölehti, paino