METSEK blogit

Liikunnalla ja urheilulla on suuri merkitys vammaiselle henkilölle

Torstai 22.6.2023 klo 12.46

vammaisliikunta3.jpgVarsinkin vammaiset lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän. Suomessa on kuitenkin loistavia esimerkkejä, jotka kannustavat uusia tulokkaita liikunnan ja urheilun pariin. Tunnettuja esikuvia löytyy esimerkiksi paralympia menestyjistä. Leo-Pekka Tähti, Matti Suur-Hamari, Amanda Kotaja, Henry Manni ja monet muut menestyneet paralympiaurheilijat ovat mainioita uusien tulokkaiden kannustajia ja malliesimerkkejä.

Paraurheiluun kaivataan uusia tähtiä

Kansainvälisesti paraurheilun taso kehittyy jatkuvasti ja se luo haasteita pienelle maallemme. Suomi on ollut asukaslukuun suhteutettuna huippu-urheilussa loistavasti menestynyt valtio, mutta jotta tulevaisuudessa voimme edelleen jatkaa menestystarinaa, suomesta pitää löytyä uusia tähtiä nykyisten urheilijoiden paikoille. Tämänkin vuoksi on äärettömän tärkeää kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan ja mukaan urheilun maailmaan.

Liikunnan positiiviset vaikutukset

Liikunnalla on paljon positiivisia vaikutuksia jokaisen ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Liikunta parantaa unenlaatua, kognitiivisia kykyjä kuten muistia sekä parantaa elämänlaatua. Se auttaa myös stressinhallinnassa. Noin 20–25 % Suomen väestöstä kuuluu erityisliikunnan piiriin. Erityisliikunnalla on positiivisia vaikutuksia henkilön voimaan, tasapainoon, rohkeuteen, ryhmätyöskentelytaitoihin, itseluottamukseen.

Mukaan liikkumaan

Esimerkiksi positiivinen palaute ja konkreettiset palkinnot tukevat ja motivoivat liikkumaan. Liikunnan kautta henkilö voi muun muassa löytää vahvuuksiaan, kokea onnistumisen kokemuksia ja tuntea olevansa osa yhteisöä. Yhteisöllisyys on usein äärettömän tärkeä asia vammaiselle henkilölle. Yhteiset kokoontumiset tai harjoitukset ovat usein vammaisen henkilön viikon kohokohta.

Ei voida korostaa liikaa liikunnan merkitystä vammaisille henkilöille. Liikunnalla on iso merkitys kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. On tärkeää tukea, kannustaa ja ohjata heitä erilaisiin liikuntapalveluihin. Liikunnan terveysvaikutukset tulisi tunnistaa ja liikuntapalveluiden esteettömyyteen tulisi panostaa.

Vähän liikkuvien henkilöiden kohdalla on hyvä muistaa, että hyvinkin pienet lisäykset liikunnan määrään, ovat terveyden kannalta merkityksellisiä. Usein liikunnan kokemuksellisuus ja elämyksellisyys tuottavat paljon mielekkyyttä ja jokainen pieni myönteinen muutos auttaa eteenpäin.

Lapset ja nuoret

Kouluikäisten lasten ja nuoreten tulisi liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä, niin että vähintään puolet tuosta ajasta pitäisi kertyä yli kymmenen minuutin reippaista jaksoista, jotka nostavat sykettä ja saavat aikaan hengästymistä. Vastaavasti kouluikäisten lasten tulisi välttää yli kahden tunnin yhtämittaisia istumajaksoja.

Liikkumisen vähyys ja ylipaino heikentävät fyysistä suorituskykyä mikä voi kielteisesti vaikuttaa etenkin lasten ja nuorten kokonaismotoriikkaan. On tärkeää pitää mielessä, että fyysisesti aktiivisen elämäntavan oppiminen alkaa jo varhaislapsuudessa – mitä enemmän lapsi on tottunut liikkumaan, sitä enemmän hän myös liikkuu aikuisuudessa. Liikunta edistää lasten fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä kehitystä.

Erityisesti murrosikäisten päivittäisiin liikunta-annoksiin kannattaa kiinnittää huomiota: murrosiässä, yläasteella liikunnan harrastaminen vähenee voimakkaasti.

Aikuiset

Aikuisten tulisi harrastaa liikuntaa kaksi ja puolituntia viikossa tai reilun tunnin viikossa hölkäten tai vastaavalla tavalla sykettä ja rasittavuutta nostaen. Jotta liikunta edistäisi terveyttä, liikuntatuokiot voidaan pilkkoa pienempiin osiin, mutta kuitenkin niin, että yhtäjaksoista liikuntaa ei koostuisi alle kymmenen minuuttia pienemmistä pätkistä. Kestävyysliikunnan lisäksi lihaskuntoa ei saisi unohtaa. Lihaksia pitäisi rasittaa vähintään kahdesti viikossa. Jos halutaan parantaa merkittävästi kuntoa ja ehkäistä kroonisia tauteja ja mahdollisesti estää lihomista, liikuntaa pitäisi harrastaa tuplaten enemmän aikaisemmin mainitusta.

Lehden tuottaminen

Printmix hoitaa Vammaisliikunnan Ilo Ry:n  julkaisun graafisen suunnittelun, taittotyöt, painamisen, postituksen. Samaan yhtiöön kuuluva Suomen Myyntimediat suorittaa tärkeän kannatusilmoituksien myynnin ja mainoksien valmistamisen. 

Kannatusilmoituksien myynnillä katetaan iso osa turnauksesta aiheutuvista kustannuksista ja hienolla painetulla lehdellä on suuri merkitys osallistujille ja yhdistyksen jäsenille.

”Olemme tehneet heidän kanssaan monta vuotta Siipirikot-lehteä (ent. Blue Stars) ja jatkossa tulemmekin tekemään julkaisua, ”Vammaisliikunan ILO” -nimellä, joka laajemmin käsittelee eri vammaisurheilulajeja, sekä vammaisliikuntaa, sekä kertoo enemmän itse urheilijoista erilaisten henkilökuva-juttujen kautta. Printmix tulee osallistumaan myös toimituksellisen aineiston tekemiseen ja uskon, että sitä kautta saamme paljon laajemmin ja monipuolisemmin kerrottua vammaisurheilusta, vammaisurheilijoista ja vammaisliikunnan koko kirjosta.”

”Vammaisliikunnan ILO ry:n hallitus koostuu alkuvaiheessa Suomen Vammaisjalkapallo ry:n ja Finnish Disabled Golfers (FDG) ry:n edustajista. Lisäksi mukana on henkilöitä, joilla on pitkä tausta vammaisurheilun ja -liikunnan parissa”, Siikonen päättää.

Avainsanat: vammaisliikunnanilo, vammaisurheilu, vammaisliikunta, liikunta, urheilu, printmix, printmixkokemuksia, suomenmyyntimediat, suomenmyyntimediatkokemuksia, metsek, metsekgroup, printmixoy, järjestölehti, yhdistyslehti, mikatrogen